Hävittäjämiljardit kuntapalveluihin

SKP:n valtakunnallisen vaaliohjelman tunnus vaatii uusien hävittäjien hankintaan varattujen miljardien käyttämistä kuntalaisten hyvinvointia edistävien palvelujen ja työpaikkojen luomiseen. Mitä ihmettä? Eivätkö kommunistit tiedä, ettei hävittäjähankinnoista päätetä Jyväskylän tai minkään muunkaan kunnan valtuustossa? Kyllä tiedämme, mutta mielestämme on järjetöntä käyttää tulevina vuosina vähintään 30 miljardia euroa sota-aseisiin, kun tuolla summalla voitaisiin turvata riittävät peruspalvelut ja toimeentulo meille kaikille sekä torjua ilmastonmuutosta ja uusia virustauteja. Kuntien rahoitus ei ole irrallaan valtion rahoituksesta. Hävittäjillä hävitetään hyvinvointia. Koronakriisistä huolimatta maan hallitus on jatkanut hävittäjähankkeen valmistelua. Yksikään eduskuntapuolue ei ole hanketta vastustanut. Hävittäjien hankinta vaarantaa kuntapalvelut.

 

Kaupungin lisättävä työpaikkoja

Jyväskylässä oli vuoden 2021 alussa työttömiä työnhakijoita noin 11 000. Vuoden takaiseen aikaan verrattuna heitä on noin 2 400 enemmän. Samanaikaisesti monissa kaupungin palveluissa kärsitään liian pienestä henkilöstömäärästä.

Vuonna 2020 Jyväskylän kaupungin johto käynnisti koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut, joiden tavoitteena oli tasapainottaa kaupungin taloutta henkilöstön kustannuksella irtisanomisin, osa-aikaistamisin ja lomautuksin. Henkilöstöjärjestöt vastustivat toimenpiteitä.

Puoluejärjestöistä vain SKP:n Jyväskylän piirijärjestö asettui selväsanaisesti henkilöstön tueksi ja vaati kaupungin työpaikkojen turvaamista ja YT-neuvottelujen lopettamista.

Jyväskylässä yritysten toimintaedellytykset ovat hyvät. Työpaikkojen säilymisen ja uusien syntymisen kannalta niin tulee olla jatkossakin. Alueensa suurimpana työnantajana Jyväskylän kaupungin on kuitenkin huolehdittava myös kaupungin omista työllistämistoimista. Jyväskylän tulee järjestää suurin osa palveluistaan itse, työllistäen näin kaupunkilaisia ja vahvistaen paikallistaloutta. Politiikan suunta on käännettävä jatkuvasta ostopalvelujen lisäämisestä kaupungin oman toiminnan vahvistamiseen.

SKP on vastustanut kaupunginvaltuuston vuonna 2017 äänestyksen jälkeen hyväksymää niin sanottua palvelualoitetta, jonka tavoitteena on ollut kuntapalvelujen laaja kilpailuttaminen ja yksityistäminen. Aloitetta on ajanut Suomen Yrittäjien äänitorvena toimiva Kokoomus. Päättyvä valtuustokausi on osoittanut, että palvelualoite on ollut täyttä sutta ja sekundaa.

Vaikka porvarien ajama palvelualoite on osoittautunut toimimattomaksi kyhäelmäksi, säästötoimet kohdistuvat kuitenkin usein ensimmäisenä kaupungin omaan henkilöstöön ja palveluihin ostopalvelujen sijasta. Monissa palveluissa kaupungin henkilöstön jaksaminen on ollut jo pitkään koetuksella. Uupumus ja sairauslomat lisääntyvät kaiken aikaa. Henkilöstön vähentämisen sijasta tarvitaan palveluihin lisää kokoaikaisia työntekijöitä ja pysyviä työsuhteita.

Jyväskylän kaupungin on huomioitava nykyistä paremmin erilaisten erityisryhmien kuten osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien työllistäminen. Kaupungin ensisijainen velvollisuus on tarjota todellisen työllistymisen mahdollisuuksia kaikille vaikeasti työllistyville heidän erityiset haasteensa huomioiden. Kaupunki ei voi toimia työllistäjänä voittoa tavoittelevan yrityksen tavoin.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden eli niin sanottujen sakkomaksujen maksamisesta valtiolle tulee päästä kokonaan eroon ja sakkomaksujen nollataso tulee asettaa Jyväskylän yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi seuraavalla valtuustokaudella. Kaupungin on tuettava paikallisten järjestöjen työllisyyttä edistäviä toimia.

Kaupungin tulee toimia aktiivisesti työttömiksi jääneiden kaupunkilaisten työllistämiseksi kaupungin palveluihin esimerkiksi oppisopimuskoulutuksen avulla.

Jyväskylässä kokeiltiin vuosina 1996-1998 hyvin tuloksin kuuden tunnin työpäivää omissa palveluissa. Useiden tutkimusten mukaan kuuden tunnin työpäivä auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin ja sairauspoissaolot vähenevät. Historia on osoittanut, että työpäivän pituuden lyhentäminen on johtanut työn tuottavuuden kasvuun. Työn jakaminen edistää myös työllisyyttä ja lisää verotuloja. Uusi kuuden tunnin työpäiväkokeilu voitaisiin toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Kokeiluun voidaan valita palvelut, joissa parhaiten onnistuu työvuorojen järjestäminen kahdessa kuuden tunnin vuorossa.

SKP on vuonna 2017 tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitettiin, että Jyväskylä ryhtyy uudelleen kokeilemaan palveluissa 6+6 tunnin työaikamallia. Aloitetta perusteltiin mm. hoitoon pääsyn helpottamisella, palvelujen laadun parantumisella ja työn kuormittavuuden vähentymisellä. Aloitteen allekirjoitti 15 eri valtuutettua seitsemästä eri valtuustoryhmästä.

Kapitalismin vallitessa kaupunki joutuu kilpailemaan työmarkkinoilla yksityisten työnantajien kanssa osaavasta työvoimasta useilla sektoreilla. Jotta kaupunki menestyy tässä kilpailussa, sen tulee olla esimerkillinen työnantaja hyvän johtamisen, riittävien henkilöstöresurssien, työehtosopimusten noudattamisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien suhteen.

 

Terveyskeskusmaksu poistettava

Terveyserot lisääntyvät myös Jyväskylässä hurjaa vauhtia. Vähävaraisten ihmisten on yhä vaikeampi päästä hoidon piiriin, ja osa on pudonnut julkisen terveydenhuollon ulottumattomiin. Koronakriisi, väestön ikääntyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen, pätkätyöt ja työttömyys korostavat julkisten terveyspalvelujen laajentamisen ja kehittämisen tarvetta.

Terveyspalvelujen saatavuusongelmiin on Jyväskylässä vastattu ostopalveluluilla, ulkoistamisilla, palveluseteleillä ja valinnanvapauskokeilulla sen sijaan, että olisi yritetty yhdessä henkilöstön kanssa ratkaista ongelmia ja kehittää työskentelyolosuhteita. Pitkällä tähtäimellä terveyspalvelujen yksityistäminen ei tule ratkaisemaan yhtään ongelmaa, kuten on huomattu jo vanhuspalveluissa.

Palveluseteli on yhteiskunnan tukea niille, joilla on varaa maksaa osa palvelusta itse ja päästä näin nopeammin hoitoon. SKP ei hyväksy tällaista eriarvoistumisen lisäämistä yhteisillä verovaroilla.

Terveydenhuollon maksut vaikeuttavat pienituloisten kaupunkilaisten hoitoon hakeutumista. Tästä seuraa myöhemmin kasvavia kustannuksia niin yksilöille, kaupungille kuin koko yhteiskunnalle. Perusterveydenhuollon tulee olla maksutonta. Terveyskeskusmaksusta tulee luopua välittömästi.

SKP on vastustanut keskustan terveysaseman, Kuokkalan terveysaseman ja Halssilan neuvolan lakkauttamisia sekä Vaajakosken terveysaseman pienentämistä. SKP:n aloitteesta keskustan terveysaseman puolesta kerättiin vuonna 2014 adressi, joka luovutettiin kaupungin päättäjille. Adressin allekirjoitti noin 3 500 kaupunkilaista. Kaupunkilaisten aktiivisuuden ansiosta keskustan terveysaseman lakkauttaminen lykkääntyi kuudella vuodella.

SKP:n ja kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta kaupungin päättäjät ovat lakkauttaneet Kuokkalan ja keskustan terveysasemat ja keskittäneet lähipalvelut sairaala Novaan aiheuttaen kuntalaisille näin lisäkustannuksia. Vaadimme, että linja-autovuorot uuteen sairaalaan ovat maksuttomia vuodesta 2022 alkaen.

Korvaavia tiloja lakkautetuille terveysasemille tulee etsiä, ja tuoda näin palvelut takaisin ihmisten lähelle. Lähipalvelut helpottavat ja nopeuttavat hoitoon hakeutumista, mikä vähentää kustannuksia, kun ongelmiin ja sairauksiin voidaan puuttua ajoissa. Säästöjä tärkeämpää on ihmisten elämän parantaminen, jota lähipalvelut edistävät. Vaadimme lisää terveysasemia! Myös kiertävä "terveysbussi" lääkäreineen ja hoitajineen voisi vastata etenkin syrjäisemmillä alueilla palvelujen tarpeeseen ensihädässä.

SKP vaatii, että kaupunki lisää terveysasemilla lääkärien määrää niin, että voidaan palata väestövastuiseen omalääkärijärjestelmään hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Terveydenhuollon, lääkkeiden ja sote-matkojen maksukatot ovat yhteensä 1 562 € vuodessa. Maksukatot ovat samat niin rikkaille kuin köyhille. Ne ovat yksi merkittävä eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Maksukatot tulee yhdistää ja muuttaa tulojen mukaan progressiivisiksi. Alle pienituloisuus- ja köyhyysrajan tuloilla eläville maksukaton tulee olla nolla euroa. Tämä on helppo toteuttaa käytössä olevan tulorekisterin avulla. Tällainen uudistus vähentäisi tarvetta toimeentulotukeen.

Kiireellinen terveydenhuolto on oltava maksutonta myös muille Jyväskylässä oleskeleville henkilöille, eikä palvelun saatavuutta pidä byrokraattisesti estää. SKP ei hyväksy kaupungin terveyspalvelujen yksityistämistä.

Päihdeongelmaisten hoitoon hakeutumisen on oltava helppoa ja palvelut tulee olla hyvin saavutettavissa. Samassa yksikössä tulee olla tarjolla niin päihde- kuin myös mielenterveyspalvelut. Päihdeongelmien taustalta löytyy usein psykiatrisen hoidon tarvetta. Toisaalta päihderiippuvuus saattaa vaikeuttaa monia psyykkisiä sairauksia. Hoitosuhteen pysyvyys on tärkeää. Päihdeongelmaiset, kuten kaikki muutkin potilaat, ansaitsevat tulla kohdelluksi neutraalisti, ystävällisesti ja arvostavasti. Hoitoon ei saa liittyä simputusta eikä rangaistusmentaliteettia.

Psykiatreista on huutava pula. Kangasvuoren sairaalan lakkauttamisen jälkeen psykiatrisen osastohoidon paikkoja ei ole tarvetta vastaavasti. Sekä päihde- että mielenterveyspuolella tarvitaan laadukkaita ja monipuolisia matalan kynnyksen palveluja. Avohoito ei kuitenkaan aina riitä, joten osastopaikkoja on saatava lisää. Etenkin päihdeongelmissa hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja kuntoutuspaikkoihin on myönnettävä riittävän pitkiä hoitojaksoja.

 

Hoitajamitoitus vanhusten kotihoitoon

Laitoshoidon yksioikoinen purku viime vuosikymmeninä on johtanut siihen, että moni vanhus on täysin heitteillä omassa kodissaan. Vaikka vanhusten määrä kasvaa, valtion ja kuntien rahoitusta on leikattu. Vanhuspalveluihin käytettävien menojen osuus bruttokansantuotteesta ja myös vanhuspalveluiden henkilöstömäärä on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Lisärahoituksen tarve on koko maassa pari miljardia euroa.

Moni kotihoidossa oleva vanhus kokee olonsa yksinäiseksi ja turvattomaksi. Alati vaihtuvilla työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi. Hoitajien työtahti on kiristetty äärimmilleen ja työtaakka on kestämätön. Koronapandemia on heikentänyt tilannetta merkittävästi. Digitalisaatio tai etähoito ei ole vastaus vanhustenhoidon haasteisiin.

Kotihoidossa on tällä hetkellä aivan liian raskashoitoisia vanhuksia, koska pitkäaikaishoidon paikkoja on liian vähän. Kotihoidon on laskettu olevan paljon edullisempaa. Tilanne on epäinhimillinen niin vanhusten, omaisten kuin myös hoitajien kannalta.

Joitakin vuosia sitten Jyväskylän ulkoisti ja yksityisti useita vanhusten kotihoidon alueita. Tavoitteena oli toiminnan tehostaminen ja säästöt. Päättäjille esitettiin laskelmia, joiden mukaan yksityinen palveluntuottaja pystyy tarjoamaan palvelun huomattavasti kaupungin omaa toimintaa edullisemmin.

Ja kuinkas sitten kävikään. Ei kulunut montaa vuotta, kun kaupunki joutui ottamaan yksityistetyt kotihoidon alueet kaikessa hiljaisuudessa takaisin omaksi toiminnaksi. Yritykset eivät kyenneet kannattavaan liiketoimintaan.

Kaupungin vanhusten, heidän omaistensa tai työntekijöiden ääni ei kuulu kaupungintalon seinien sisäpuolelle, ei etänä eikä muulla tavoin. Jos kurssia ei pikaisesti käännetä, niin etenkin vanhusten kotihoito kriisiytyy. Toistaiseksi on selvitty asiakkaistaan huolta kantavien lähihoitajien ja sairaanhoitajien uhrautuvalla ja solidaarisella työpanoksella, mutta äärirajoilla on menty jo liian pitkään.

SKP vaatii, että vanhusten kotihoitoon lisätään merkittävästi hoitajia ja kaupungin vanhuspalveluihin laaditaan valtuustokauden mittainen henkilöstöpoliittinen ohjelma, jolla hoitajien määrää lisätään vuosittain laadukkaan vanhustenhoidon turvaamiseksi.

SKP esittää, että vanhusten kotihoitoon tulee laatia laitoshoidon tavoin valtakunnallinen lakiin perustuva hoitajamitoitus ja sitä varten kunnille on varmistettava lisärahoitus valtion budjetista.

SKP vaatii, että Jyväskylään on saatava tuntuvasti lisää laadukasta ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia kaupungin omia laitoshoidon paikkoja.

Hoitotyön kuormittavuuden vähentämisen yhtenä keinona on työajan lyhentäminen. Työaikaa lyhentämällä etenkin ikääntyvien työssä jaksaminen paranee, sairauspoissaolot vähenevät ja hoidon laatu paranee. Hoitoalan vetovoimaa saadaan palautettua, kun mahdollistetaan 6 tunnin työaika ansiotasoa alentamatta.

Valinnanvapaudesta on tullut hokema, jonka avulla perustellaan vanhuspalvelujen jatkuvaa yksityistämistä. Valinnanvapaus toimii perin huonosti vanhuspalveluissa, joissa palveluja eniten tarvitsevilla on usein heikoimmat resurssit vertailla ja hankkia itselleen oudoista palveluntuottajalistoista itselleen soveltuva palvelu. Vanhukset tarvitsevat riittäviä ja laadukkaita palveluja, eivät kauniita lupauksia valinnanvapaudesta.

SKP vaatii, että kaiken aikaa kasvavan palvelusetelitoiminnan sijasta vanhuspalveluissa panostetaan ensisijaisesti kaupungin omiin palveluihin, joita yksityiset palvelut voivat täydentää.

Omassa kodissaan asuu ikäihmisiä yhä enemmän. Monet heistä ovat virkeitä ikävuosien karttumisesta huolimatta. Nykypäivän 70-vuotias on aivan toista kuin 30 vuotta sitten. Jotta ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä, tarvitaan myös kevyempiä vanhuspalveluja. Toisten ihmisten seura, yhdessä tekeminen ja terveellisen ruuan nauttiminen ovat monelle vanhukselle tärkeitä asioita, jotka ovat mahdollistuneet lähellä, omalla asuinalueella sijaitsevassa päiväkeskuksessa. Moni on kyennyt liikkumaan sinne omin jaloin.

Jyväskylä aloitti jo viime valtuustokaudella vanhusten päiväkeskusten alasajon, kun osa niistä muutettiin kuntouttaviksi päiväkeskuksiksi, joihin pääsemiseen tarvittiin lääkärin lähete. Vuoden 2021 alusta lukien lakkautettiin loputkin päiväkeskukset. Jäljelle jäi vain kaksi keskusta-alueen hyvinvointikeskusta, joista nykyisin käytetään nimitystä lähitalo. Eriarvoisuus Jyväskylän vanhusten keskuudessa lisääntyy ja yhä useampi vanhus jää kotiin.

SKP esittää, että eri asuinalueille perustetaan lähitaloja, joissa olisi päiväaikaan toimintaa vanhuksille ja muille päivisin kotona oleville. Talossa voisi olla myös koululaisten ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä iltaisin alueen nuorison ja muiden asukkaiden harrastustoimintaa.

Ikäihmisten liikkumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota elinympäristössä oleviin fyysisiin esteisiin ja niiden poistamiseen. Moni voisi käydä itse nykyistä useammin kauppa- ja muilla asioilla, kun tietäisi, että matkan varrelta löytyy penkkejä, joilla voi levähtää. Kun ihminen kykenee liikkumaan itse, hän tarvitsee vähemmän yhteiskunnan palveluja.

SKP on esittänyt, että Jyväskylässä lisätään penkkejä eri puolille kaupunkia ja näin alennettaisiin ikäihmisten kynnystä lähteä liikkeelle.

Jyväskylän on tuettava arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia ja varmistettava, että kaupungin laitospalveluissa on tarjolla riittävästi intervallijaksoja niille kotihoidossa oleville kaupunkilaisille, jotka sellaisia tarvitsevat.

Kehitettäessä toimia omaishoitajien jaksamisen tueksi, tulee ikäihmisten lisäksi huomioida myös vammaisten sekä sairaiden lasten omaishoitajat ja heidän erilaiset tuen tarpeensa.

 

Köyhyyttä vähennettävä

Suomessa on yli 800 000 kansalaista, jotka joutuvat elämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä.

Jyväskylässä asuu paljon pienituloisia ihmisiä. Kaupunkilaisten keskitulot ovat alhaisemmat kuin vertailukaupungeissa. Samanaikaisesti Jyväskylän kaupungin menojen taso on kuitenkin alhainen ja Jyväskylä on edullisimpien kuntien joukossa. Jyväskylässä ei siis törsätä kaupunkilaisten palveluihin, päinvastoin.

Erityisesti pienituloisille kaupunkilaisille on tärkeää, että neuvolat, päiväkodit, leikkipuistot, alakoulut, terveysasemat, kirjastot ja lähitalot järjestetään lähipalveluna hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaupungin on panostettava ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen kuten lapsiperheiden kotipalveluun. SKP pitää tärkeänä, että lapsille ja nuorille taataan mahdollisuus edes yhteen harrastukseen perheen tulotasosta riippumatta.

SKP on aina korostanut kaupungin päätöksenteossa päätösten vaikutuksia pienituloisten kaupunkilaisten arkeen. Kaupungin hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut ovat köyhän tuki ja turva. Jyväskylän hyvinvointisuunnitelma ei huomioi riittävästi köyhien ja huonompiosaisten tilannetta. Tarvitaan pureutumista köyhyyden syihin ja ilmenemiseen, jotta voidaan vähentää pahoinvointia ja eriarvoisuutta. Tavoitteena tulee olla kaikkien kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantaminen.

SKP esittää, että Jyväskylä laatii tulevalla valtuustokaudella köyhyysohjelman, jossa kartoitetaan köyhyyden esiintyminen kaupungissa ja tehdään tarvittavat toimenpide-ehdotukset köyhyyden vähentämiseksi sekä köyhien elämäntilanteen parantamiseksi Jyväskylässä.

Toimeentulotuen siirto Kelaan on ollut askel oikeaan suuntaan, mutta siirto on tuonut mukanaan byrokratian lisääntymisen ja asiakkaiden kohtaamisen vähentymisen. Mahdollisuus henkilökohtaiseen palveluun on heikentynyt ja tarveharkinnan poistuminen on hankaloittanut asiointia. Sinänsä hyvä tavoite yhden luukun periaatteesta ei ole parantanut vaan se on suorastaan heikentänyt kaikkein heikoimmin toimeentulevien ja vailla digitaitoja tai -välineitä olevien kaupunkilaisten asemaa. Asiakkailla ei ole Kelassa omaa työntekijää. Yhteistyötä Kelan ja kaupungin aikuissosiaalityön kanssa tulee kehittää.

SKP esittää Kelan ja kaupungin aikuissosiaalityön yhteispalvelupisteen perustamista Jyväskylään.

Ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen tulee panostaa eikä niitä pidä siirtää Kelalle.

 

 

Lastensuojelun päivystysyksikkö sairaalan yhteyteen

Yhä suurempi osa Jyväskylän lastensuojelun menoista aiheutuu ostetuista laitospalveluista, joita joudutaan hankkimaan eri puolilta Suomea. Kaupungin omia lastensuojelun laitospaikkoja ei ole lähellekään tarvetta vastaavasti.

Vaikka ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen on panostettu myös Jyväskylässä, lastensuojelun laitoshoidon tarve on kasvanut voimakkaimmin teini-ikäisten lasten kohdalla. Ilmiö on valtakunnallinen ja kertoo karulla tavalla perheiden vaikeuksista. Etenkin kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Päivystystilanteissa lapsia voidaan joutua sijoittamaan kodin ulkopuolelle jopa satojen kilometrien päähän.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian yksikössä lähetteiden määrä on kasvanut lähes 60 % viime vuosien aikana. Huomattava osa nuorisopsykiatrian potilaista on myös lastensuojelupalvelujen käyttäjiä. Suurta huolta on aiheutunut teini-ikäisten päihteiden käytöstä, itsetuhoisuudesta ja aggressiivisestä käytöksestä. Poliisille tehtyjen virka-apupyyntöjen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.

Lasten kiireelliset sijoitukset tulee hoitaa ensi sijassa viranomaistyönä, kaupungin lastensuojelun toimesta ja lähellä perheitä sekä tiiviissä yhteistyössä lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa.

SKP esittää teini-ikäisille suunnatun kaupungin lastensuojelun päivystysyksikön perustamista sairaalanmäelle, sairaala Novaan siirtyneen nuorisopsykiatrisen osaston tiloihin. Näin voitaisiin välttyä uudisrakennuksen rakentamiselta, toimivat tilat saataisiin hyötykäyttöön ja yhteistyötä nuorisopsykiatrian kanssa voitaisiin entisestään syventää. Päivystysyksikölle tulee osoittaa määrärahat jo vuoden 2022 talousarviossa.

SKP esittää, että Jyväskylän kaupunki on aktiivinen toimija myös sen suhteen, että sairaalan yhteyteen saadaan ympärivuorokautista perhehoitoa tarjoava lastenpsykiatrian osasto vuoden 2022 alusta lukien.

SKP esittää, että lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää tulee kaupungissa lisätä siten, että yhdellä työntekijällä on asiakkaina korkeintaan 30 lasta.

 

Varhaiskasvatuksen ja koulujen resurssit kuntoon

Vaikka päiväkotien henkilöstömitoitus palautettiin vuonna 2020 aikaisemmalle tasolleen, on henkilökunnan määrä silti edelleen liian vähäinen. Varhaiskasvatuksen tavoitteita ja tehtäviä lisätään jatkuvasti, mutta henkilöstöä ei vastaavasti lisätä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet on huomioitava ryhmän suhdelukua pienentävästi ja tarvittaessa lapselle tulee järjestää avustaja. Varhaiskasvatusta ei voi tehdä leikisti ja sen on oltava maksutonta kaikille lapsille.

SKP ei hyväksy, että päivähoidon lisätarpeeseen vastataan ostopalveluja hyödyntävän palvelusetelijärjestelmän avulla. Niihin osoitetut varat ovat pois kaupungin oman toiminnan kehittämisestä.

Alakoulujen lähtökohtana tulee olla turvallisen kokoinen koulu lähellä oppilaan kotia. SKP suhtautuu kriittisesti massiivisiin peruskoulun yhtenäiskouluihin. Koululaisilla 1-3 luokilla on oltava mahdollisuus päästä mukaan maksuttomaan iltapäivähoitoon, jälkkäritoimintaan. Erityisen tuen tarpeessa oleville koululaisille on turvattava mahdollisuudet pienryhmäopetukseen lähikouluissaan.

Yläkouluissa yhä useampi koululainen on erityisopetuksen tarpeessa. Erityisopetuksen integrointi isompiin luokkiin on lähtökohtaisesti hyvä tavoite, mutta käytäntö on osoittanut, että edelleen tarvitaan myös pienryhmäopetusta. Sitä ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan tarvetta vastaavasti. Oppilasmäärältään entistä suuremmat koulut lisäävät koulukiusaamisen riskiä. Erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien määrää tulee lisätä.

SKP esittää, että kaupungin peruskouluissa varmistetaan riittävät voimavarat pienryhmäopetukseen kaikilla luokilla.

SKP esittää, että jokaisella koululla tulee olla oma kokoaikainen kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Koulunkäynninohjaajia ei tule kesäisin lomauttaa vaan heille tulee tarjota korvaavaa työtä kaupungin muissa palveluissa, kuten päivähoidon ja vapaa-ajan palveluissa.

Kouluissa tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon sukupuolen moninaisuus.

Maksutonta ruokaa on ollut tarjolla kouluissa jo yli 70 vuotta. Maailmankuulua kunnallista hyvinvointipalvelua arvostetaan laajasti, mutta itsestään selvää sen säilyminen ei ole kaupungin säästöpaineissa. Säästöt näkyvät jo nyt heikentyneissä ruokavalikoimissa. Jyväskylässä kaupungin oma liikelaitos Kylän Kattaus tuottaa ruokapalveluja päiväkodeille, kouluille, vanhus- ja vammaispalveluihin. Ateriat tuotetaan erittäin halvalla ja yhden aterian laskennallinen hinta on alle kaksi euroa. Kaupungin ruokapalveluissa riittäisi tekemistä, mutta huonojen työehtojen takia alalle on vaikea rekrytoida uusia nuoria osaajia.

SKP esittää, että Kylän Kattaus -liikelaitoksen määrärahoja lisätään tuntuvasti. Kouluruoan valmistuksessa on lisättävä kotimaisten raaka-aineiden osuutta. Maukkaiden kasvisruokien tulee säilyä vaihtoehtona myös jatkossa ruokalistoilla. Työntekijöiden työtaakkaa on kevennettävä palkkaamalla lisää kokoaikaisia työntekijöitä.

SKP vastustaa Kylän Kattaus -liikelaitoksen yhtiöittämistä ja myymistä.

Jyväskylän on huolehdittava alueensa oppilaitoksista. Kaikissa oppilaitoksissa tulee tilojen olla esteettömiä, jotta jokaisella opiskelijalla on todellinen mahdollisuus osallistua opetukseen. Jokaisessa toisen asteen oppilaitoksessa on tarjottava laadukasta opetusta. Opiskelijoita on tuettava tarpeeksi, erityisesti etäopetusaikana. Näin opiskelijat voivat kehittyä täysivaltaisiksi kansalaisiksi sekä oman alansa ammattilaisiksi. Oppilaitosten on tarjottava tarpeeksi tukea ja ohjausta etenkin nuorille opiskelijoille, ettei oppiminen jää täysin heidän omalle vastuulleen. Gradian opinto-ohjausresursseja tulee lisätä, jotta jokainen voi edetä opinnoissaan tehokkaasti voimiensa ja osaamisensa mukaan. Opettajien ammattitaidosta on huolehdittava ja päivitettävä heidän osaamistaan. Heillä tulee olla riittävät tiedot ja taidot erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Etenkin pedagogista osaamista tulee syventää. Koulutuskuntayhtymän tulee kuunnella opiskelijoita ja kysellä aktiivisesti heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan.

 

Kerskarakentamisesta luovuttava liikunta- ja kulttuuripalveluissa

Jyväskylän tulee tuottaa hyvinvointia monilla erilaisilla tavoilla. Maksuttomat elämykset ja harrastukset tekevät kaupunkilaisten elämästä mielekästä ja tarjoavat vastapainoa arjelle. Kirjastot, lähiliikuntapaikat, uimahallit ja leikkipuistot ehkäisevät osaltaan syrjäytymistä.

                      SKP on vastustanut ja tulee vastustamaan myös jatkossa kirjastojen lakkauttamisia.

Kirjastojen ovet on pidettävä auki ja ne on säilytettävä kaikille avoimina tiedon, taiteen ja kansalaistoiminnan paikkoina. Ne ovat kaupunkimme tärkeimpiä yhteisiä tiloja. Kirjastotoimi tuo moninkertaisesti takaisin kaupungille sen, mitä siihen on panostettu.

SKP on vastustanut kalliita ja elitistisiä kerskarakentamisen hankkeita kuten konserttitaloa ja yltiöpäistä Hippos-hanketta. SKP kannattaa konserttisalin sijoittamista Paviljonkin yhteyteen ja Hippoksen liikuntapaikkojen peruskorjauksia. Jyväskylän kaupunginteatteria tulee kehittää monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.

SKP ehdottaa Jyväskylän kaupungintaiteilijan toimen perustamista.

Kaupunkilaisten omaehtoinen toiminta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyö tarvitsevat kaupungin tukea. Erityinen huomio tulee kiinnittää lasten maksuttomaan harrastustoimintaan. Kuoroille, harrastajateattereille, yhdistyksille ja seuroille tulee taata toimintaedellytykset ilman kohtuuttomia vuokria.

Osallistuvan kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat yksilön omaa kehitystä, terveyttä ja jaksamista sekä yhteisöllistä kokemusta edistäviä. Ne mahdollistavat uusien ilmiöiden esiintulon erilaisia kulttuureja kunnioittaen. Ne haastavat nykymuotoisen kaupallisen ja yksitotisen markkinalähtöisen toiminnan.

SKP:n aktiivipassialoitteen pohjalta syntynyt Kipinäkortti tarjoaa vähävaraisille kaupunkilaisille mahdollisuuksia edullisiin harrastusmahdollisuuksiin kansalaisopistossa, kulttuuri- ja liikuntapalveluissa. Kortin myöntävien toimipaikkojen määrää tulee laajentaa ja siitä tiedottamista on syytä lisätä.

Sepänkeskus on kävijämäärältään yksi Jyväskylän merkittävimpiä kulttuurilaitoksia, joka mahdollistaa kaupunkilaisten yhteisöllisen, monipuolisen ja omaehtoisen järjestö- ja kulttuuritoiminnan. Sepänkeskuksessa toimivien eläkeläisjärjestöjen arvokasta toimintaa kaupungin tulee tukea kohtuullistamalla tilavuokria.

 

Joukkoliikenne ja ympäristö

Jyväskylän kaupunki järjestää ja kilpailuttaa alueen linja-autovuorot. Yksityiset liikennöitsijät tuottavat palvelut. Kilpailutukset lisäävät linja-autonkuljettajien ja muun henkilökunnan epävarmuutta ja pahimmassa tapauksessa kilpailutukset johtavat työehtojen heikentymiseen tai jopa työsuhteiden päättymiseen. Jyväskylän seudulla joukkoliikennettä tulisi kehittää kuntien yhteisesti tuottamana palveluna. Siten kilpailutusten noidankehästä oli mahdollista irtaantua.

SKP esittää, että Jyväskylä on aloitteellinen seudullisen, kuntien omistaman liikennelaitoksen perustamiseksi.

SKP esittää, että Jyväskylä asettaa tavoitteeksi maksuttoman joukkoliikenteen vuoteen 2025 mennessä. Sitä ennen voitaisiin kokeilla maksuttomia linja-autoreittejä esimerkiksi sairaala Novaan.

SKP esittää, että selvitetään mahdollisuudet kehittää paikallista raideliikennettä.

Maksuton joukkoliikenne vahvistaa asukkaiden yhtäläisiä oikeuksia päästä palvelujen ja töiden äärelle sekä vähentää yksityisautoilun tarvetta. Kaupunkisuunnittelussa on tehtävä muitakin yksityisautoilua vähentäviä ratkaisuja, kuten parannettava kevyen liikenteen väyliä. Liikennettä voidaan vähentää myös yhteiskäyttöautoja suosimalla ja pitämällä palvelut sekä työpaikat lähellä. SKP ei kannata uusien parkkihallien rakentamista.

Jyväskylän tulee tarjota asukkailleen palvelut ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävin perustein. Kunnan omilla ratkaisuilla on tärkeä merkitys päästöjen, melun, luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen kannalta. Suunnitelma resurssiviisaasta, hiilineutraalista ja jätteettömästä Jyväskylästä vaatii toteutuakseen paljon konkreettisia toimia.

SKP antaa tukensa kaupungin vesi-, lämpö- ja energiayhtiö Alva-yhtiöt Oy:lle, sen tavoitellessa energiatuotannossa monin eri keinoin hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

Kaupunkilaisille tulee turvata helppo pääsy lähiluontoon. Ihmisten hyvinvoinnille tärkeitä virkistysalueita ei pidä vähentää vaan niitä tulee päinvastoin lisätä. Haukanniemi tulee säilyttää kaupunkilaisten yhteisessä käytössä. Rannat kuuluvat kaikille. Omarantaisten tonttien kaavoittamiselle SKP sanoo jyrkän vastalauseen. Luonnon monimuotoisuutta tulee suojella. Metsien suojelua tulee lisätä ja avohakkuut lopettaa. Luontoa tuhoavien ja saastuttavien rallien tukeminen verovaroin ei ole hyväksyttävää.

                      SKP on vastustanut rallien tukemista verovaroilla.

Kaavoituksella tulee turvata tarpeen mukainen määrä tontteja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Kaupungin on pidettävä kiinni kaavoitusoikeudestaan, eikä sitä pidä luovuttaa gryndereiden ohjailtavaksi. Kaavoituksella ja riittävillä palveluilla voidaan torjua asuinalueiden eriytymistä hyvä- ja huono-osaisten alueisiin. Asukkaille on taattava aidot vaikutusmahdollisuudet kaavoitukseen.

Kaikessa rakentamisessa on huolellisesti otettava huomioon vaikutukset lähiympäristöön. Suunniteltaessa remontteja tai uudisrakentamista esteettömyysasiat tulee huomioida mahdollisimman hyvin asiantuntijoita konsultoiden. Kaikkien oppilaitosten tulee noudattaa lakia ja omia esteettömyyslinjauksiaan, jotta jokaisella opiskelijalla on käytännössä mahdollisuus osallistua opiskeluun. Sisäilmaongelmiin on suhtauduttava vakavasti. Kaikilla tulee olla oikeus terveellisiin työtiloihin.

Jyväskylä on muutakin kuin keskusta ja sitä ympäröivät lähiöt. Kylien ja maaseudun asukkaille tulee turvata riittävät julkiset palvelut, esimerkiksi koulu ja terveysasema. Monipalvelupisteestä on voinut saada joustavasti eri hallinnonalojen palveluja samalta luukulta. Reuna-alueiden asukkaiden ääntä ei kuunneltu, kun valtuusto lakkautti yhteispalvelupisteet.

SKP on vastustanut Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken yhteispalvelupisteiden lakkauttamista.

 

Sote-uudistukselle uusi suunta

Sipilän hallituksen sote-esityksen kaatuminen perustuslain vastaisena on pakottanut Marinin hallituksen välttämään samoja virheitä. Nyt tekeillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen ei liity enää valinnanvapausmallia ja laajoja kokonaisulkoistuksia eikä kolmen miljardin säästötavoitteita. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa aiempaa linjaa siirtämällä palvelujen järjestäminen kunnista maakuntatasolle, alimitoittamalla rahoitusta, laiminlyömällä sosiaalipalveluja ja heikentämällä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Myös ns. monikanavarahoituksen ongelmat jatkuvat. Palvelujen rahoitusvaje ja päätöksenteon siirtäminen hyvinvointialueille uhkaa johtaa lähipalvelujen karsimiseen.

Kun paikallisten tarpeiden tuntemus heikkenee ja sotepalvelut irrotetaan kuntien muusta toiminnasta, vaikeutuu myös sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen.

Rahoitusvajetta ylläpitää se, että palvelutarpeiden kasvu huomioidaan jatkossa vain 80 prosenttisesti. Riittävän henkilöstömitoituksen turvaamisen ja palkkauksen parantamisen sijasta rahoitusmalli kannustaa palkkakehityksen "hillitsemiseen".

Kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien hajanainen sote-hallinto kootaan uudistuksessa hyvinvointialueille, joiden valtuusto valitaan vaaleilla. Samalla hyvinvointialueiden sote-päätöksenteko alistetaan tiukasti valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriöiden ohjaukseen ja rahoituskontrolliin. Maakuntatasolla päätösvalta keskittyy suurten puolueiden ja isojen kaupunkikeskusten edustajille sekä johtaville viranhaltijoille.

SKP:n tavoitteet paremmista palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta, peruspalvelujen vahvistamista ja säilyttämistä pääosin kuntien järjestäminä lähipalveluina, palvelumaksujen vähentämistä ja lopulta poistamista, sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.

SKP:n mielestä palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä parantaa myös työntekijöiden työehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä huomioida työntekijöiden osaaminen ja kokemus paremmin myös Sote-uudistusta laadittaessa. Erityistason palvelujen hallinto tulee järjestää maakuntatasolle niin, että turvataan myös pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ja suhteellisuuden toteutuminen hallintoelimiä valittaessa.

Jos osa rahoituksesta kerätään tulevaisuudessa maakuntaverolla, pitää se tehdä tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella verotuksella, joka ulotetaan koskemaan myös pääomatuloja. Valtion rahoituksella on jatkossakin tasoitettava alueellisia eroja. Yksityistä hoito- ja hoivabisnestä suosivasta monikanavarahoituksesta on siirryttävä asteittain siihen, että lakisääteiset sote-palvelut järjestetään julkisina palveluina.

 

Fasismia, rasismia ja syrjintää vastaan

Jyväskylä alkaa olla kansainvälinen kaupunki. Kaupungin asukkaista jo noin 5 %, yli 7 000 on vieraskielisiä. Maahanmuuttajia työskentelee monilla eri aloilla ja he ovat omalla panoksellaan rakentamassa kaikkien kaupunkilaisten hyvinvointia.

Taantumuksellisten piirien pyrkimyksistä huolimatta objektiivista kehityssuuntaa, nopeasti etenevää kansainvälistymistä ei voida eikä ole syytä yrittää kääntää. Globaali kapitalistinen talous ja sen aiheuttama ympäristökiriisi tulevat edelleen vauhdittamaan kehitystä. Jyväskylässä tulee ajoissa varautua myös ympäristökriisin aiheuttamaan joukkomittaiseen pakolaisuuteen.

Jyväskylän on kannettava oma vastuunsa pakolaisuuden hoitamisesta. Kaupunkia tulee kehittää kansainvälistyvänä opiskelukaupunkina. Jyväskylä tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Ketään ei kuitenkaan tule tarkastella välinearvona, vaan jokaisen ihmisarvo on yhtä todellinen.

Rasistisille ja väkivaltaisille kansallissosialistisille järjestölle tai niiden pyrkimyksille ei saa olla tilaa Jyväskylässä. Rasismia ja syrjintää vastaan tulee taistella. Jyväskylän on tuettava vahvemmin sellaisia kansalaisjärjestöjä, jotka toiminnassaan sitoutuvat vastustamaan rasismia. Kaupunki voi myös edesauttaa sellaisten järjestöjen perustamista, toimintaa tai uudelleen käynnistämistä, joiden ydintehtävänä on rasismin vastustaminen. Lisäksi kulttuuripalvelut voivat, kunhan koronarajoitukset poistuvat, järjestää rasisminvastaisia tapahtumia tai myöntää tukea sellaisten järjestämiseen.

Jyväskylän on syytä kantaa omissa hankinnoissaan globaalia vastuuta ja sitoutua reilun kaupan periaatteisiin. Jyväskylä voi edistää rauhankasvatusta, ottaa kantaa rasismia vastaan ja kehittää ystävyyskuntatoimintaa.

Jyväskylässä on autettava pakolaisia ja paperittomia ihmisiä. Kommunistien mielestä jokaista hädänalaista ihmistä on autettava.

SKP:n mielestä Jyväskylän tulee vastaanottaa vähintään 50 kiintiöpakolaista vuodessa.

SKP:n mielestä Jyväskylän tulee panostaa maahanmuuttajien kotouttamiseen moninkertaistamalla kielten, muun opetuksen ja työllistämisen resursseja.

Solidaarisuus sorrettuja kohtaan edellyttää heidän puolelleen asettumista. Avoin, irstas ja väkivaltainen fasismi ja rasismi on mennyt niin pitkälle, että sen sulkeminen ulos päätöksenteosta on muodostunut välttämättömäksi.

Yhtenä osana fasismin vastustamisessa on demokraattisen vallan lisääminen. Yhteiskunnassa on oltava sosiaaliset ja demokraattiset oikeudet kaikilla. Kaikkia yrityksiä rajata osa ihmisistä lainsäädännöllä niiden ulkopuolelle on vastustettava määrätietoisesti. SKP ei tee Jyväskylässä yhteistyötä fasististen ja rasististen ryhmien kanssa.

Jyväskylässä on paljon sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia asukkaita. Heillä pitää olla oikeus opiskella ja käyttää kaupungin palveluja ilman syrjintää. Tutkimusten mukaan sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaali- ja terveyspalveluissa. Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan vaikuttaa lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

SKP on tehnyt valtuustoaloitteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa.

Euroopan neuvoston sopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta säädetään tukikeskuksien perustamisesta. Sopimus tunnistaa myös miehet uhreina.

SKP esittää seksuaalirikosten uhrien tukemiseen erikoistuneen Seri-tukikeskuksen perustamista Jyväskylään.

 

Osallistuva lähidemokratia, avoimuus ja julkisuus

Kaupungin toimintaa on siirretty enenevässä määrin liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin, jolloin päätöksenteon julkisuus on tyystin kadonnut. Kun lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, ei niissä käydyistä keskusteluista saa kertoa ulos. Näin päätöksenteon todelliset perustelut jäävät pimentoon.

Jyväskylässä on delegoitu päätösvaltaa valtuustolta lautakunnille ja edelleen virkamiehille. On vähennetty lautakuntia ja niiden jäsenmääriä. Nykyään vain valtuutetut voivat olla lautakunnan jäseniä. Johtavien poliitikkojen palkallisuus on mahdollistettu. Päätösvalta keskittyy pienen piirin käsiin. SKP:n mielestä tämä on väärä suunta. Mielestämme mahdollisimman monelle kuntalaiselle tulee luoda mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Asukkaiden ja päättäjien vuoropuhelua tulee edistää kaikin tavoin. Kuntalaisaloitteisiin tulee vastata ripeästi ja esitysten etenemisestä tulee informoida aloitteen tekijöitä.

Päätösvallan keskittämisen sijasta tarvitaan vallan hajauttamista ja uudenlaisten osallistumistapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Aluelautakunnat, kaupunginosavaltuustot, osallistuva budjetointi ja kansanäänestykset voisivat olla uudenlaisia osallistumisen muotoja myös Jyväskylässä. Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on mahdollista parantaa antamalla tiloja maksutta asukkaiden käyttöön ja mahdollistamalla tiedonsaantia vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen.

Konsulttien sijasta kaupungin päättäjien tulee kuunnella kaupunkilaisia palvelujen kehittämisessä.

Kaupungin toimintojen ja palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen heikentävät merkittävästi kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja lisäävät myös korruption riskiä. Toisin kuin porvarit väittävät, sillä on merkitystä, mikä taho kaupungin palveluja tuottaa.

SKP on tehnyt aloitteen kaupungin toimielinten julkisuudesta. Kaupunginvaltuuston kokousten ohella kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokousten tulee olla lähtökohtaisia avoimia. SKP ei hyväksy kaupungin johon pyrkimyksiä rajata kokousten esityslistojen avoimuutta muuten kuin niissä asioissa, jotka lain mukaan on salassa pidettäviä.

SKP pyrkii saamaan edustajia Jyväskylän kaupunginvaltuustoon, jotta asukkaiden itsehallinto sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat nykyistä paremmin kaupungin toiminnassa. Kommunistit haluavat, että Suomen kuntalaki otetaan kaupungissa täysmittaisesti käyttöön asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman turvaamiseksi.

 

Kaupungin talous kuntoon

Kaupungin johdon tilaaman konsulttiselvityksen perusteella Jyväskylän kaupungin talouden sopeutustarve tulevalla valtuustokaudella on noin 20 miljoonaa euroa. Säästöjä on tarkoitus hakea esimerkiksi kouluja, kirjastoja, terveysasemia ja neuvoloita lakkauttamalla, kiinteistöveroa nostamalla, kaupungin yhtiöitä myymällä ja kaupungin henkilöstöä karsimalla.

SKP ei tule hyväksymään kaavailtuja palvelujen heikentämisiä, kiinteistöveron nostoa eikä henkilöstön vähentämistä.

SKP ei hyväksy kaupungin toimintojen liikelaitostamisia ja yhtiöittämisiä eikä kaupungin yhtiöiden myyntiä.

Jyväskylän kaupunki voi tehdä säästöjä panostamalla aiempaa enemmän ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työllistämiseen. Huomattavia säästöjä voidaan saada aikaiseksi lisäämällä kaupungin omaa palvelutuotantoa ja palauttamalla ostopalveluja omaksi toiminnaksi. Turhista konsulttisopimuksista pidättäytymällä säästetään yhteisiä verovaroja.

Julkinen rakentaminen ja kaupungin rakennushankkeet ovat käyneet tuhottoman kalliiksi, kun korjausrakentaminen ja uudet rakennuskohteet on kaupungissa luovutettu kokonaan yksityisten firmojen käsiin. Kaupunkia kupataan surutta.

SKP on vastustanut kaupungin Total Kiinteistöpalvelut Oy:n myyntiä ja kaupungin oman korjausrakentamisen alasajoa.

SKP on vastustanut laajapohjaisessa kansanliikkeessä kaupungin omistaman vesi- ja energiayhtiön Alva-Yhtiöt Oy:n myyntiaikeita.

SKP ei hyväksy, että Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä aletaan periä osinkoja.

SKP on esittänyt kaupungin oman talonrakennusyksikön perustamista. Sen avulla pystyttäisiin laskemaan rakentamisen kustannuksia ja torjumaan rakennusalalla ilmenevää harmaata taloutta ja työehtojen polkemista.

Vuonna 2020 kaupungin talous tasapainottui ja oli jopa 16 miljoonaa euroa ylijäämäinen, koska valtio kompensoi kaupungille koronasta aiheutuneita kuluja 44 miljoonalla eurolla ja kaupunki oli tehnyt jo aiemmin omia säästötoimia.

SKP yhtyy näkemykseen, jonka mukaan Jyväskylän ongelmana ei ole kohtuuttoman suuret menot vaan liian pienet tulot. Jyväskylä on koulukaupunki ja huomattava osa asukkaista on opiskelijoita. Tosiasia on, että Jyväskylän kaltainen kaupunki on suuresti riippuvainen myös valtiovallan toimenpiteistä.

Kuntaliiton laskelmien mukaan valtio on leikannut kunnilta aiemmin, vuosina 2012-2019, valtionosuuksia 2,4 miljardia euroa. Selvää on, että ilman noita leikkauksia Jyväskylän talous olisi tällä hetkellä tasapainossa.

Kuntien talouden vahvistamiseksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia verotukseen.

SKP vaatii, että Jyväskylän kaupungin päättäjät toimivat omissa puolueissaan aktiivisesti valtiovallan suuntaan valtionosuusleikkausten palauttamiseksi kaupungille.

SKP vaatii, että pääomatuloja aletaan verottaa palkkatulojen tavoin ja niistä pitää alkaa maksaa myös kunnallisveroa.

Jyväskylän talous on osa julkista taloutta. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on perinteisesti istunut useita kansanedustajia, jopa ministereitä. Puolueiden kellokkailta voidaan vaatia Jyväskylän etujen ajamista myös Arkadianmäellä.