
Hävittäjämiljardit kuntapalveluihin
SKP:n valtakunnallisen vaaliohjelman tunnus vaatii
uusien hävittäjien hankintaan varattujen miljardien käyttämistä kuntalaisten hyvinvointia edistävien palvelujen ja työpaikkojen luomiseen. Mitä ihmettä? Eivätkö kommunistit tiedä, ettei hävittäjähankinnoista päätetä Jyväskylän tai minkään muunkaan kunnan valtuustossa? Kyllä tiedämme, mutta mielestämme on järjetöntä käyttää tulevina vuosina vähintään 30 miljardia euroa sota-aseisiin, kun tuolla summalla voitaisiin
turvata riittävät peruspalvelut ja toimeentulo meille kaikille sekä torjua ilmastonmuutosta ja uusia
virustauteja. Kuntien rahoitus ei ole irrallaan valtion rahoituksesta. Hävittäjillä hävitetään hyvinvointia. Koronakriisistä huolimatta maan hallitus on jatkanut hävittäjähankkeen valmistelua. Yksikään eduskuntapuolue ei ole hanketta vastustanut. Hävittäjien hankinta vaarantaa kuntapalvelut.
Kaupungin lisättävä työpaikkoja
Jyväskylässä oli vuoden
2021 alussa työttömiä työnhakijoita
noin 11 000. Vuoden takaiseen aikaan verrattuna heitä on noin 2 400 enemmän. Samanaikaisesti monissa kaupungin
palveluissa kärsitään liian pienestä henkilöstömäärästä.
Vuonna 2020 Jyväskylän kaupungin johto käynnisti koko henkilöstöä koskevat
YT-neuvottelut, joiden tavoitteena oli tasapainottaa kaupungin taloutta henkilöstön kustannuksella irtisanomisin, osa-aikaistamisin ja
lomautuksin. Henkilöstöjärjestöt vastustivat
toimenpiteitä.
Puoluejärjestöistä vain SKP:n
Jyväskylän piirijärjestö asettui selväsanaisesti henkilöstön tueksi ja vaati kaupungin työpaikkojen turvaamista ja YT-neuvottelujen lopettamista.
Jyväskylässä yritysten
toimintaedellytykset ovat hyvät. Työpaikkojen säilymisen ja uusien syntymisen
kannalta niin tulee olla jatkossakin. Alueensa suurimpana työnantajana Jyväskylän kaupungin on kuitenkin huolehdittava myös kaupungin omista työllistämistoimista. Jyväskylän tulee järjestää suurin osa palveluistaan itse, työllistäen näin kaupunkilaisia ja vahvistaen paikallistaloutta. Politiikan suunta on käännettävä jatkuvasta
ostopalvelujen lisäämisestä kaupungin oman toiminnan
vahvistamiseen.
SKP on vastustanut kaupunginvaltuuston vuonna 2017 äänestyksen jälkeen hyväksymää niin sanottua
palvelualoitetta, jonka tavoitteena on ollut kuntapalvelujen laaja
kilpailuttaminen ja yksityistäminen. Aloitetta on ajanut Suomen Yrittäjien äänitorvena
toimiva Kokoomus. Päättyvä valtuustokausi on osoittanut, että
palvelualoite on ollut täyttä sutta ja sekundaa.
Vaikka
porvarien ajama palvelualoite on osoittautunut toimimattomaksi kyhäelmäksi, säästötoimet kohdistuvat kuitenkin usein
ensimmäisenä kaupungin omaan henkilöstöön ja
palveluihin ostopalvelujen sijasta. Monissa palveluissa kaupungin henkilöstön jaksaminen on ollut jo pitkään koetuksella. Uupumus ja sairauslomat lisääntyvät kaiken aikaa. Henkilöstön vähentämisen sijasta tarvitaan palveluihin lisää kokoaikaisia työntekijöitä ja pysyviä työsuhteita.
Jyväskylän kaupungin on huomioitava nykyistä paremmin erilaisten erityisryhmien
kuten osatyökykyisten,
vammaisten ja maahanmuuttajien työllistäminen. Kaupungin ensisijainen velvollisuus on
tarjota todellisen työllistymisen mahdollisuuksia kaikille vaikeasti työllistyville heidän erityiset haasteensa huomioiden. Kaupunki ei voi toimia työllistäjänä voittoa tavoittelevan yrityksen
tavoin.
Työmarkkinatuen kuntaosuuden eli niin
sanottujen sakkomaksujen maksamisesta valtiolle tulee päästä kokonaan eroon ja sakkomaksujen
nollataso tulee asettaa Jyväskylän yhdeksi strategiseksi tavoitteeksi seuraavalla
valtuustokaudella.
Kaupungin on tuettava paikallisten järjestöjen työllisyyttä edistäviä toimia.
Kaupungin tulee toimia aktiivisesti työttömiksi jääneiden
kaupunkilaisten työllistämiseksi kaupungin palveluihin esimerkiksi
oppisopimuskoulutuksen avulla.
Jyväskylässä kokeiltiin vuosina 1996-1998 hyvin tuloksin kuuden tunnin työpäivää omissa palveluissa. Useiden tutkimusten mukaan kuuden tunnin työpäivä auttaa ihmisiä jaksamaan paremmin ja
sairauspoissaolot vähenevät. Historia on osoittanut, että työpäivän pituuden lyhentäminen on johtanut työn tuottavuuden kasvuun. Työn jakaminen edistää myös työllisyyttä ja lisää verotuloja. Uusi
kuuden tunnin työpäiväkokeilu voitaisiin toteuttaa ansiotasoa alentamatta. Kokeiluun voidaan valita palvelut,
joissa parhaiten onnistuu työvuorojen järjestäminen kahdessa kuuden tunnin
vuorossa.
SKP on vuonna 2017 tehnyt valtuustoaloitteen, jossa esitettiin,
että Jyväskylä ryhtyy uudelleen kokeilemaan palveluissa 6+6 tunnin työaikamallia.
Aloitetta perusteltiin mm. hoitoon pääsyn
helpottamisella, palvelujen laadun parantumisella ja työn
kuormittavuuden vähentymisellä. Aloitteen allekirjoitti 15 eri valtuutettua seitsemästä eri
valtuustoryhmästä.
Kapitalismin vallitessa
kaupunki joutuu kilpailemaan työmarkkinoilla yksityisten työnantajien kanssa osaavasta työvoimasta useilla sektoreilla. Jotta kaupunki menestyy tässä kilpailussa, sen tulee olla esimerkillinen
työnantaja hyvän
johtamisen, riittävien henkilöstöresurssien, työehtosopimusten noudattamisen ja henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien suhteen.
Terveyskeskusmaksu poistettava
Terveyserot lisääntyvät myös Jyväskylässä hurjaa vauhtia.
Vähävaraisten ihmisten on yhä vaikeampi päästä hoidon
piiriin, ja osa on pudonnut julkisen terveydenhuollon ulottumattomiin.
Koronakriisi, väestön ikääntyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen, pätkätyöt ja työttömyys korostavat julkisten
terveyspalvelujen laajentamisen ja kehittämisen tarvetta.
Terveyspalvelujen
saatavuusongelmiin on Jyväskylässä vastattu ostopalveluluilla, ulkoistamisilla,
palveluseteleillä ja
valinnanvapauskokeilulla sen sijaan, että olisi yritetty yhdessä henkilöstön kanssa ratkaista ongelmia ja kehittää työskentelyolosuhteita. Pitkällä tähtäimellä
terveyspalvelujen yksityistäminen ei tule ratkaisemaan yhtään ongelmaa, kuten on
huomattu jo vanhuspalveluissa.
Palveluseteli on yhteiskunnan tukea niille, joilla on
varaa maksaa osa palvelusta itse ja päästä näin nopeammin hoitoon. SKP ei hyväksy tällaista eriarvoistumisen lisäämistä yhteisillä verovaroilla.
Terveydenhuollon
maksut vaikeuttavat pienituloisten kaupunkilaisten hoitoon hakeutumista. Tästä seuraa myöhemmin kasvavia kustannuksia niin yksilöille, kaupungille kuin koko yhteiskunnalle. Perusterveydenhuollon tulee olla
maksutonta. Terveyskeskusmaksusta tulee luopua välittömästi.
SKP on vastustanut keskustan terveysaseman, Kuokkalan
terveysaseman ja Halssilan neuvolan lakkauttamisia sekä Vaajakosken
terveysaseman pienentämistä. SKP:n aloitteesta keskustan terveysaseman puolesta kerättiin vuonna
2014 adressi, joka luovutettiin kaupungin päättäjille. Adressin allekirjoitti noin 3 500 kaupunkilaista.
Kaupunkilaisten aktiivisuuden ansiosta keskustan terveysaseman lakkauttaminen
lykkääntyi kuudella vuodella.
SKP:n ja
kaupunkilaisten vastustuksesta huolimatta kaupungin päättäjät ovat
lakkauttaneet Kuokkalan ja keskustan terveysasemat ja keskittäneet lähipalvelut sairaala Novaan aiheuttaen kuntalaisille näin lisäkustannuksia. Vaadimme,
että linja-autovuorot
uuteen sairaalaan ovat maksuttomia vuodesta 2022 alkaen.
Korvaavia tiloja lakkautetuille
terveysasemille tulee etsiä, ja tuoda näin palvelut takaisin ihmisten lähelle. Lähipalvelut
helpottavat ja nopeuttavat hoitoon hakeutumista, mikä vähentää
kustannuksia, kun ongelmiin ja sairauksiin voidaan puuttua ajoissa. Säästöjä tärkeämpää on
ihmisten elämän parantaminen, jota lähipalvelut edistävät. Vaadimme lisää terveysasemia! Myös kiertävä "terveysbussi" lääkäreineen
ja hoitajineen voisi vastata etenkin syrjäisemmillä alueilla palvelujen tarpeeseen ensihädässä.
SKP vaatii, että kaupunki lisää
terveysasemilla lääkärien määrää niin, että voidaan palata väestövastuiseen
omalääkärijärjestelmään hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Terveydenhuollon,
lääkkeiden ja sote-matkojen maksukatot
ovat yhteensä 1 562 € vuodessa. Maksukatot ovat samat niin
rikkaille kuin köyhille. Ne
ovat yksi merkittävä eriarvoisuutta lisäävä tekijä. Maksukatot
tulee yhdistää ja muuttaa
tulojen mukaan progressiivisiksi. Alle
pienituloisuus- ja köyhyysrajan tuloilla eläville maksukaton tulee olla nolla euroa. Tämä on helppo
toteuttaa käytössä olevan tulorekisterin avulla. Tällainen uudistus vähentäisi tarvetta toimeentulotukeen.
Kiireellinen
terveydenhuolto on oltava maksutonta myös muille Jyväskylässä oleskeleville henkilöille, eikä palvelun saatavuutta pidä byrokraattisesti estää. SKP ei hyväksy kaupungin terveyspalvelujen yksityistämistä.
Päihdeongelmaisten hoitoon hakeutumisen
on oltava helppoa ja palvelut tulee olla hyvin saavutettavissa. Samassa yksikössä tulee olla tarjolla niin päihde- kuin myös mielenterveyspalvelut. Päihdeongelmien taustalta löytyy usein psykiatrisen hoidon tarvetta. Toisaalta päihderiippuvuus saattaa vaikeuttaa
monia psyykkisiä sairauksia. Hoitosuhteen pysyvyys on tärkeää. Päihdeongelmaiset,
kuten kaikki muutkin potilaat, ansaitsevat tulla kohdelluksi neutraalisti, ystävällisesti ja arvostavasti. Hoitoon ei
saa liittyä simputusta eikä rangaistusmentaliteettia.
Psykiatreista
on huutava pula. Kangasvuoren sairaalan lakkauttamisen jälkeen psykiatrisen osastohoidon
paikkoja ei ole tarvetta vastaavasti. Sekä päihde- että mielenterveyspuolella tarvitaan laadukkaita ja monipuolisia matalan
kynnyksen palveluja. Avohoito ei kuitenkaan aina riitä, joten osastopaikkoja on saatava lisää. Etenkin
päihdeongelmissa hoidon tulee olla pitkäjänteistä ja kuntoutuspaikkoihin on myönnettävä riittävän pitkiä hoitojaksoja.
Hoitajamitoitus vanhusten
kotihoitoon
Laitoshoidon
yksioikoinen purku viime vuosikymmeninä on johtanut siihen, että moni vanhus on täysin heitteillä omassa kodissaan. Vaikka vanhusten määrä kasvaa, valtion ja kuntien rahoitusta on leikattu.
Vanhuspalveluihin käytettävien menojen osuus
bruttokansantuotteesta ja myös vanhuspalveluiden henkilöstömäärä on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Lisärahoituksen tarve on koko maassa pari miljardia
euroa.
Moni
kotihoidossa oleva vanhus kokee olonsa yksinäiseksi ja turvattomaksi. Alati vaihtuvilla työntekijöillä ei ole riittävästi aikaa kokonaisvaltaisen hoidon turvaamiseksi. Hoitajien
työtahti on kiristetty äärimmilleen ja työtaakka on kestämätön.
Koronapandemia on heikentänyt tilannetta
merkittävästi. Digitalisaatio tai etähoito ei ole vastaus vanhustenhoidon
haasteisiin.
Kotihoidossa on
tällä hetkellä aivan liian raskashoitoisia vanhuksia, koska pitkäaikaishoidon paikkoja on liian vähän. Kotihoidon on laskettu olevan paljon edullisempaa. Tilanne
on epäinhimillinen niin vanhusten, omaisten
kuin myös hoitajien kannalta.
Joitakin vuosia
sitten Jyväskylän ulkoisti ja yksityisti useita
vanhusten kotihoidon alueita. Tavoitteena oli toiminnan tehostaminen ja säästöt. Päättäjille esitettiin laskelmia, joiden
mukaan yksityinen palveluntuottaja pystyy tarjoamaan palvelun huomattavasti
kaupungin omaa toimintaa edullisemmin.
Ja kuinkas
sitten kävikään. Ei kulunut montaa vuotta, kun kaupunki joutui ottamaan
yksityistetyt kotihoidon alueet kaikessa hiljaisuudessa takaisin omaksi toiminnaksi.
Yritykset eivät kyenneet
kannattavaan liiketoimintaan.
Kaupungin
vanhusten, heidän omaistensa
tai työntekijöiden ääni ei kuulu
kaupungintalon seinien sisäpuolelle, ei etänä eikä muulla tavoin. Jos kurssia ei pikaisesti käännetä, niin etenkin vanhusten kotihoito kriisiytyy. Toistaiseksi
on selvitty asiakkaistaan huolta kantavien lähihoitajien ja sairaanhoitajien uhrautuvalla ja
solidaarisella työpanoksella,
mutta äärirajoilla on menty jo liian pitkään.
SKP vaatii, että vanhusten kotihoitoon lisätään merkittävästi hoitajia ja kaupungin vanhuspalveluihin laaditaan
valtuustokauden mittainen henkilöstöpoliittinen ohjelma, jolla hoitajien määrää lisätään vuosittain
laadukkaan vanhustenhoidon turvaamiseksi.
SKP esittää, että vanhusten kotihoitoon tulee laatia laitoshoidon tavoin
valtakunnallinen lakiin perustuva hoitajamitoitus ja sitä varten
kunnille on varmistettava lisärahoitus valtion budjetista.
SKP vaatii, että Jyväskylään on saatava tuntuvasti lisää laadukasta ympärivuorokautista hoivaa tarjoavia kaupungin omia laitoshoidon
paikkoja.
Hoitotyön kuormittavuuden vähentämisen yhtenä keinona on työajan lyhentäminen. Työaikaa lyhentämällä etenkin ikääntyvien työssä jaksaminen paranee, sairauspoissaolot vähenevät ja hoidon laatu paranee. Hoitoalan vetovoimaa saadaan
palautettua, kun mahdollistetaan 6 tunnin työaika ansiotasoa alentamatta.
Valinnanvapaudesta
on tullut hokema, jonka avulla perustellaan vanhuspalvelujen jatkuvaa yksityistämistä. Valinnanvapaus toimii perin huonosti vanhuspalveluissa,
joissa palveluja eniten tarvitsevilla on usein heikoimmat resurssit vertailla
ja hankkia itselleen oudoista palveluntuottajalistoista itselleen soveltuva
palvelu. Vanhukset tarvitsevat riittäviä ja laadukkaita palveluja, eivät kauniita lupauksia valinnanvapaudesta.
SKP vaatii, että kaiken aikaa kasvavan palvelusetelitoiminnan sijasta
vanhuspalveluissa panostetaan ensisijaisesti kaupungin omiin palveluihin, joita
yksityiset palvelut voivat täydentää.
Omassa
kodissaan asuu ikäihmisiä yhä enemmän. Monet heistä ovat virkeitä ikävuosien karttumisesta huolimatta. Nykypäivän 70-vuotias on aivan toista kuin 30 vuotta sitten. Jotta ikäihmiset pysyvät toimintakykyisinä, tarvitaan myös kevyempiä vanhuspalveluja. Toisten ihmisten seura, yhdessä tekeminen ja terveellisen ruuan nauttiminen ovat monelle
vanhukselle tärkeitä asioita, jotka ovat mahdollistuneet
lähellä, omalla asuinalueella sijaitsevassa päiväkeskuksessa. Moni on kyennyt liikkumaan sinne omin jaloin.
Jyväskylä aloitti jo viime valtuustokaudella vanhusten päiväkeskusten alasajon, kun osa niistä muutettiin kuntouttaviksi päiväkeskuksiksi, joihin pääsemiseen tarvittiin lääkärin lähete. Vuoden 2021 alusta lukien
lakkautettiin loputkin päiväkeskukset. Jäljelle jäi vain kaksi keskusta-alueen
hyvinvointikeskusta, joista nykyisin käytetään nimitystä lähitalo. Eriarvoisuus Jyväskylän vanhusten
keskuudessa lisääntyy ja yhä useampi vanhus jää kotiin.
SKP esittää, että
eri asuinalueille perustetaan lähitaloja,
joissa olisi päiväaikaan toimintaa vanhuksille ja
muille päivisin
kotona oleville. Talossa voisi olla myös
koululaisten ohjattua aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä iltaisin alueen nuorison ja muiden
asukkaiden harrastustoimintaa.
Ikäihmisten liikkumisen kannalta on tärkeää kiinnittää huomiota elinympäristössä oleviin fyysisiin esteisiin ja
niiden poistamiseen. Moni voisi käydä itse nykyistä useammin kauppa- ja muilla asioilla,
kun tietäisi, että matkan varrelta löytyy penkkejä, joilla voi levähtää. Kun ihminen kykenee liikkumaan itse, hän tarvitsee vähemmän yhteiskunnan palveluja.
SKP on esittänyt, että Jyväskylässä lisätään penkkejä eri puolille kaupunkia ja näin alennettaisiin ikäihmisten kynnystä lähteä liikkeelle.
Jyväskylän on tuettava arvokasta työtä tekeviä omaishoitajia ja varmistettava, että kaupungin laitospalveluissa on
tarjolla riittävästi intervallijaksoja niille
kotihoidossa oleville kaupunkilaisille, jotka sellaisia tarvitsevat.
Kehitettäessä toimia omaishoitajien jaksamisen tueksi, tulee ikäihmisten lisäksi huomioida myös vammaisten sekä sairaiden lasten omaishoitajat ja
heidän erilaiset tuen tarpeensa.
Köyhyyttä vähennettävä
Suomessa on yli
800 000 kansalaista, jotka joutuvat elämään köyhyys- ja syrjäytymisriskissä.
Jyväskylässä asuu paljon
pienituloisia ihmisiä.
Kaupunkilaisten keskitulot ovat alhaisemmat kuin vertailukaupungeissa.
Samanaikaisesti Jyväskylän kaupungin menojen taso on kuitenkin
alhainen ja Jyväskylä on edullisimpien kuntien joukossa.
Jyväskylässä ei siis törsätä
kaupunkilaisten palveluihin, päinvastoin.
Erityisesti pienituloisille
kaupunkilaisille on tärkeää, että neuvolat, päiväkodit, leikkipuistot, alakoulut,
terveysasemat, kirjastot ja lähitalot järjestetään lähipalveluna hyvien kulkuyhteyksien päässä. Kaupungin on panostettava ennalta ehkäisevään ja varhaiseen tukeen kuten
lapsiperheiden kotipalveluun. SKP pitää tärkeänä, että lapsille ja
nuorille taataan mahdollisuus edes yhteen harrastukseen perheen tulotasosta
riippumatta.
SKP on aina
korostanut kaupungin päätöksenteossa päätösten vaikutuksia pienituloisten kaupunkilaisten arkeen.
Kaupungin hyvin toimivat ja laadukkaat palvelut ovat köyhän tuki ja turva. Jyväskylän
hyvinvointisuunnitelma ei huomioi riittävästi köyhien ja huonompiosaisten tilannetta.
Tarvitaan pureutumista köyhyyden syihin
ja ilmenemiseen, jotta voidaan vähentää
pahoinvointia ja eriarvoisuutta. Tavoitteena tulee olla kaikkien
kaupunkilaisten hyvinvoinnin parantaminen.
SKP esittää, että Jyväskylä laatii tulevalla valtuustokaudella köyhyysohjelman,
jossa kartoitetaan köyhyyden esiintyminen kaupungissa ja tehdään tarvittavat
toimenpide-ehdotukset köyhyyden vähentämiseksi sekä köyhien elämäntilanteen parantamiseksi Jyväskylässä.
Toimeentulotuen siirto Kelaan on ollut
askel oikeaan suuntaan, mutta siirto on tuonut mukanaan byrokratian lisääntymisen
ja asiakkaiden kohtaamisen vähentymisen. Mahdollisuus henkilökohtaiseen
palveluun on heikentynyt ja tarveharkinnan poistuminen on hankaloittanut
asiointia. Sinänsä hyvä tavoite yhden luukun periaatteesta ei ole parantanut
vaan se on suorastaan heikentänyt kaikkein heikoimmin toimeentulevien ja vailla
digitaitoja tai -välineitä olevien kaupunkilaisten asemaa. Asiakkailla ei ole
Kelassa omaa työntekijää. Yhteistyötä Kelan ja kaupungin aikuissosiaalityön
kanssa tulee kehittää.
SKP esittää Kelan ja kaupungin
aikuissosiaalityön yhteispalvelupisteen perustamista Jyväskylään.
Ehkäisevään ja täydentävään
toimeentulotukeen tulee panostaa eikä niitä pidä siirtää Kelalle.
Lastensuojelun päivystysyksikkö sairaalan yhteyteen
Yhä suurempi osa Jyväskylän lastensuojelun menoista aiheutuu ostetuista
laitospalveluista, joita joudutaan hankkimaan eri puolilta Suomea. Kaupungin
omia lastensuojelun laitospaikkoja ei ole lähellekään tarvetta
vastaavasti.
Vaikka
ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen on panostettu
myös Jyväskylässä, lastensuojelun laitoshoidon tarve
on kasvanut voimakkaimmin teini-ikäisten lasten kohdalla. Ilmiö on valtakunnallinen ja kertoo karulla tavalla perheiden
vaikeuksista. Etenkin kiireellisten sijoitusten määrä on lisääntynyt merkittävästi. Päivystystilanteissa
lapsia voidaan joutua sijoittamaan kodin ulkopuolelle jopa satojen kilometrien
päähän.
Keski-Suomen
sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrian yksikössä lähetteiden määrä on kasvanut lähes 60 % viime vuosien aikana. Huomattava osa nuorisopsykiatrian
potilaista on myös
lastensuojelupalvelujen käyttäjiä. Suurta huolta on aiheutunut teini-ikäisten päihteiden käytöstä, itsetuhoisuudesta ja aggressiivisestä käytöksestä. Poliisille tehtyjen virka-apupyyntöjen määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta.
Lasten
kiireelliset sijoitukset tulee hoitaa ensi sijassa viranomaistyönä, kaupungin lastensuojelun toimesta ja lähellä perheitä sekä tiiviissä yhteistyössä lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa.
SKP esittää teini-ikäisille suunnatun kaupungin lastensuojelun päivystysyksikön
perustamista sairaalanmäelle, sairaala Novaan siirtyneen nuorisopsykiatrisen osaston
tiloihin. Näin voitaisiin välttyä uudisrakennuksen rakentamiselta, toimivat tilat saataisiin hyötykäyttöön ja yhteistyötä
nuorisopsykiatrian kanssa voitaisiin entisestään syventää. Päivystysyksikölle tulee osoittaa määrärahat jo vuoden 2022 talousarviossa.
SKP esittää, että Jyväskylän kaupunki on aktiivinen toimija myös sen
suhteen, että sairaalan yhteyteen saadaan ympärivuorokautista perhehoitoa tarjoava lastenpsykiatrian osasto
vuoden 2022 alusta lukien.
SKP esittää, että
lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden määrää tulee kaupungissa lisätä siten, että yhdellä työntekijällä on asiakkaina korkeintaan 30 lasta.
Varhaiskasvatuksen ja koulujen resurssit kuntoon
Vaikka päiväkotien henkilöstömitoitus palautettiin vuonna 2020
aikaisemmalle tasolleen, on henkilökunnan määrä silti
edelleen liian vähäinen. Varhaiskasvatuksen tavoitteita
ja tehtäviä lisätään jatkuvasti, mutta henkilöstöä ei vastaavasti lisätä. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tarpeet on huomioitava
ryhmän suhdelukua pienentävästi ja tarvittaessa lapselle tulee järjestää avustaja.
Varhaiskasvatusta ei voi tehdä leikisti ja sen on oltava maksutonta kaikille lapsille.
SKP ei hyväksy, että päivähoidon lisätarpeeseen vastataan ostopalveluja hyödyntävän
palvelusetelijärjestelmän avulla. Niihin osoitetut varat ovat pois kaupungin oman
toiminnan kehittämisestä.
Alakoulujen lähtökohtana tulee olla turvallisen kokoinen koulu lähellä oppilaan kotia. SKP suhtautuu kriittisesti massiivisiin
peruskoulun yhtenäiskouluihin. Koululaisilla 1-3 luokilla on oltava mahdollisuus päästä mukaan maksuttomaan iltapäivähoitoon, jälkkäritoimintaan.
Erityisen tuen tarpeessa oleville koululaisille on turvattava mahdollisuudet
pienryhmäopetukseen lähikouluissaan.
Yläkouluissa yhä useampi koululainen on
erityisopetuksen tarpeessa. Erityisopetuksen integrointi isompiin luokkiin on lähtökohtaisesti hyvä tavoite, mutta käytäntö on osoittanut, että edelleen tarvitaan myös pienryhmäopetusta. Sitä ei kuitenkaan pystytä tarjoamaan tarvetta vastaavasti.
Oppilasmäärältään entistä suuremmat koulut lisäävät koulukiusaamisen riskiä. Erityisopettajien ja koulunkäynninohjaajien määrää tulee lisätä.
SKP esittää, että kaupungin peruskouluissa varmistetaan riittävät voimavarat
pienryhmäopetukseen kaikilla luokilla.
SKP esittää, että jokaisella
koululla tulee olla oma kokoaikainen kuraattori, psykologi ja terveydenhoitaja. Koulunkäynninohjaajia
ei tule kesäisin lomauttaa vaan heille tulee tarjota korvaavaa työtä kaupungin
muissa palveluissa, kuten päivähoidon ja vapaa-ajan palveluissa.
Kouluissa tulee
nykyistä paremmin ottaa huomioon sukupuolen
moninaisuus.
Maksutonta
ruokaa on ollut tarjolla kouluissa jo yli 70 vuotta. Maailmankuulua kunnallista
hyvinvointipalvelua arvostetaan laajasti, mutta itsestään selvää sen säilyminen ei
ole kaupungin säästöpaineissa. Säästöt näkyvät jo nyt heikentyneissä ruokavalikoimissa. Jyväskylässä kaupungin oma
liikelaitos Kylän Kattaus
tuottaa ruokapalveluja päiväkodeille, kouluille, vanhus- ja
vammaispalveluihin. Ateriat tuotetaan erittäin halvalla ja yhden aterian laskennallinen hinta on alle
kaksi euroa. Kaupungin ruokapalveluissa riittäisi tekemistä, mutta huonojen työehtojen takia
alalle on vaikea rekrytoida uusia nuoria osaajia.
SKP esittää, että Kylän Kattaus -liikelaitoksen määrärahoja lisätään tuntuvasti. Kouluruoan valmistuksessa on lisättävä kotimaisten
raaka-aineiden osuutta. Maukkaiden kasvisruokien tulee säilyä vaihtoehtona
myös jatkossa ruokalistoilla. Työntekijöiden työtaakkaa on kevennettävä palkkaamalla lisää kokoaikaisia työntekijöitä.
SKP vastustaa Kylän Kattaus -liikelaitoksen yhtiöittämistä ja myymistä.
Jyväskylän on huolehdittava alueensa
oppilaitoksista. Kaikissa oppilaitoksissa tulee tilojen olla esteettömiä,
jotta jokaisella opiskelijalla on todellinen mahdollisuus osallistua opetukseen.
Jokaisessa toisen asteen oppilaitoksessa on tarjottava laadukasta opetusta.
Opiskelijoita on tuettava tarpeeksi, erityisesti etäopetusaikana. Näin opiskelijat voivat kehittyä täysivaltaisiksi
kansalaisiksi sekä oman alansa
ammattilaisiksi. Oppilaitosten on tarjottava tarpeeksi tukea ja ohjausta etenkin
nuorille opiskelijoille, ettei oppiminen jää
täysin heidän omalle vastuulleen. Gradian
opinto-ohjausresursseja tulee lisätä, jotta jokainen voi edetä opinnoissaan tehokkaasti
voimiensa ja osaamisensa mukaan. Opettajien ammattitaidosta on huolehdittava ja
päivitettävä
heidän osaamistaan. Heillä tulee olla riittävät
tiedot ja taidot erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Etenkin pedagogista
osaamista tulee syventää.
Koulutuskuntayhtymän tulee
kuunnella opiskelijoita ja kysellä
aktiivisesti heidän näkemyksiään ja kokemuksiaan.
Kerskarakentamisesta luovuttava liikunta- ja
kulttuuripalveluissa
Jyväskylän tulee tuottaa hyvinvointia monilla erilaisilla tavoilla. Maksuttomat
elämykset ja harrastukset tekevät kaupunkilaisten elämästä mielekästä ja tarjoavat vastapainoa arjelle. Kirjastot, lähiliikuntapaikat, uimahallit ja
leikkipuistot ehkäisevät osaltaan syrjäytymistä.
SKP on vastustanut ja tulee vastustamaan myös jatkossa
kirjastojen lakkauttamisia.
Kirjastojen
ovet on pidettävä auki ja ne on säilytettävä kaikille
avoimina tiedon, taiteen ja kansalaistoiminnan paikkoina. Ne ovat kaupunkimme tärkeimpiä yhteisiä tiloja. Kirjastotoimi tuo moninkertaisesti takaisin kaupungille sen, mitä siihen on panostettu.
SKP on vastustanut kalliita ja elitistisiä
kerskarakentamisen hankkeita kuten konserttitaloa ja yltiöpäistä
Hippos-hanketta. SKP kannattaa konserttisalin sijoittamista Paviljonkin
yhteyteen ja Hippoksen liikuntapaikkojen peruskorjauksia. Jyväskylän
kaupunginteatteria tulee kehittää monipuoliseksi kulttuurikeskukseksi.
SKP ehdottaa Jyväskylän kaupungintaiteilijan toimen perustamista.
Kaupunkilaisten
omaehtoinen toiminta ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden yhteistyö tarvitsevat kaupungin tukea.
Erityinen huomio tulee kiinnittää lasten maksuttomaan harrastustoimintaan. Kuoroille,
harrastajateattereille, yhdistyksille ja seuroille tulee taata
toimintaedellytykset ilman kohtuuttomia vuokria.
Osallistuvan
kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut ovat yksilön omaa kehitystä, terveyttä ja jaksamista sekä yhteisöllistä kokemusta edistäviä. Ne
mahdollistavat uusien ilmiöiden esiintulon erilaisia kulttuureja kunnioittaen. Ne haastavat
nykymuotoisen kaupallisen ja yksitotisen markkinalähtöisen toiminnan.
SKP:n aktiivipassialoitteen pohjalta syntynyt Kipinäkortti
tarjoaa vähävaraisille kaupunkilaisille mahdollisuuksia edullisiin
harrastusmahdollisuuksiin kansalaisopistossa, kulttuuri- ja
liikuntapalveluissa. Kortin myöntävien toimipaikkojen määrää tulee laajentaa ja siitä tiedottamista on syytä lisätä.
Sepänkeskus on kävijämäärältään yksi Jyväskylän merkittävimpiä kulttuurilaitoksia, joka mahdollistaa kaupunkilaisten yhteisöllisen, monipuolisen ja omaehtoisen järjestö- ja kulttuuritoiminnan. Sepänkeskuksessa toimivien eläkeläisjärjestöjen arvokasta toimintaa kaupungin tulee tukea kohtuullistamalla
tilavuokria.
Joukkoliikenne ja ympäristö
Jyväskylän kaupunki järjestää ja
kilpailuttaa alueen linja-autovuorot. Yksityiset liikennöitsijät tuottavat palvelut. Kilpailutukset lisäävät linja-autonkuljettajien ja muun henkilökunnan epävarmuutta ja pahimmassa tapauksessa
kilpailutukset johtavat työehtojen heikentymiseen tai jopa työsuhteiden päättymiseen. Jyväskylän seudulla
joukkoliikennettä tulisi kehittää kuntien yhteisesti tuottamana
palveluna. Siten kilpailutusten noidankehästä oli
mahdollista irtaantua.
SKP esittää, että Jyväskylä on aloitteellinen seudullisen, kuntien omistaman
liikennelaitoksen perustamiseksi.
SKP esittää, että Jyväskylä asettaa tavoitteeksi maksuttoman joukkoliikenteen vuoteen 2025
mennessä. Sitä ennen voitaisiin kokeilla maksuttomia linja-autoreittejä esimerkiksi
sairaala Novaan.
SKP esittää, että selvitetään mahdollisuudet kehittää paikallista raideliikennettä.
Maksuton
joukkoliikenne vahvistaa asukkaiden yhtäläisiä oikeuksia päästä palvelujen ja töiden äärelle sekä vähentää
yksityisautoilun tarvetta. Kaupunkisuunnittelussa on tehtävä muitakin yksityisautoilua vähentäviä ratkaisuja, kuten parannettava
kevyen liikenteen väyliä. Liikennettä voidaan vähentää myös yhteiskäyttöautoja suosimalla ja pitämällä palvelut sekä työpaikat lähellä. SKP ei
kannata uusien parkkihallien rakentamista.
Jyväskylän tulee tarjota asukkailleen palvelut ekologisesti,
taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävin perustein. Kunnan omilla ratkaisuilla on tärkeä merkitys päästöjen, melun,
luonto-, maisema- ja kulttuuriarvojen kannalta. Suunnitelma resurssiviisaasta,
hiilineutraalista ja jätteettömästä Jyväskylästä vaatii
toteutuakseen paljon konkreettisia toimia.
SKP antaa tukensa kaupungin
vesi-, lämpö- ja energiayhtiö Alva-yhtiöt Oy:lle, sen tavoitellessa
energiatuotannossa monin eri keinoin hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.
Kaupunkilaisille
tulee turvata helppo pääsy lähiluontoon. Ihmisten hyvinvoinnille tärkeitä virkistysalueita ei pidä vähentää vaan niitä tulee päinvastoin lisätä. Haukanniemi tulee säilyttää
kaupunkilaisten yhteisessä käytössä. Rannat
kuuluvat kaikille. Omarantaisten tonttien kaavoittamiselle SKP sanoo jyrkän vastalauseen. Luonnon monimuotoisuutta tulee
suojella. Metsien suojelua tulee lisätä ja avohakkuut
lopettaa. Luontoa tuhoavien ja saastuttavien rallien tukeminen verovaroin ei
ole hyväksyttävää.
SKP on vastustanut rallien tukemista verovaroilla.
Kaavoituksella
tulee turvata tarpeen mukainen määrä tontteja
kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Kaupungin on pidettävä kiinni kaavoitusoikeudestaan, eikä sitä pidä luovuttaa
gryndereiden ohjailtavaksi. Kaavoituksella ja riittävillä palveluilla voidaan torjua asuinalueiden eriytymistä hyvä- ja huono-osaisten alueisiin. Asukkaille on taattava aidot
vaikutusmahdollisuudet kaavoitukseen.
Kaikessa
rakentamisessa on huolellisesti otettava huomioon vaikutukset lähiympäristöön. Suunniteltaessa
remontteja tai uudisrakentamista esteettömyysasiat tulee huomioida mahdollisimman hyvin
asiantuntijoita konsultoiden. Kaikkien oppilaitosten tulee noudattaa lakia ja
omia esteettömyyslinjauksiaan,
jotta jokaisella opiskelijalla on käytännössä mahdollisuus osallistua opiskeluun. Sisäilmaongelmiin on suhtauduttava
vakavasti. Kaikilla tulee olla oikeus terveellisiin työtiloihin.
Jyväskylä on muutakin kuin keskusta ja sitä ympäröivät lähiöt. Kylien ja
maaseudun asukkaille tulee turvata riittävät julkiset
palvelut, esimerkiksi koulu ja terveysasema. Monipalvelupisteestä on voinut saada joustavasti eri
hallinnonalojen palveluja samalta luukulta. Reuna-alueiden asukkaiden ääntä ei kuunneltu, kun valtuusto lakkautti yhteispalvelupisteet.
SKP on vastustanut
Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken yhteispalvelupisteiden lakkauttamista.
Sote-uudistukselle uusi suunta
Sipilän hallituksen sote-esityksen
kaatuminen perustuslain vastaisena on pakottanut Marinin hallituksen välttämään samoja
virheitä. Nyt tekeillä olevaan sosiaali- ja
terveydenhuollon uudistukseen ei liity enää valinnanvapausmallia ja laajoja kokonaisulkoistuksia eikä kolmen miljardin säästötavoitteita. Tarkoitus on kuitenkin jatkaa aiempaa linjaa
siirtämällä palvelujen järjestäminen kunnista maakuntatasolle, alimitoittamalla rahoitusta,
laiminlyömällä
sosiaalipalveluja ja heikentämällä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Myös ns. monikanavarahoituksen ongelmat jatkuvat. Palvelujen rahoitusvaje ja päätöksenteon siirtäminen hyvinvointialueille uhkaa johtaa lähipalvelujen karsimiseen.
Kun
paikallisten tarpeiden tuntemus heikkenee ja sotepalvelut irrotetaan kuntien
muusta toiminnasta, vaikeutuu myös sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäiseminen.
Rahoitusvajetta
ylläpitää se, että palvelutarpeiden kasvu huomioidaan jatkossa vain 80 prosenttisesti.
Riittävän henkilöstömitoituksen turvaamisen ja
palkkauksen parantamisen sijasta rahoitusmalli kannustaa palkkakehityksen "hillitsemiseen".
Kuntien,
kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien hajanainen sote-hallinto kootaan
uudistuksessa hyvinvointialueille, joiden valtuusto valitaan vaaleilla. Samalla
hyvinvointialueiden sote-päätöksenteko
alistetaan tiukasti valtiovarain- sekä sosiaali- ja terveysministeriöiden ohjaukseen ja rahoituskontrolliin. Maakuntatasolla päätösvalta keskittyy suurten puolueiden ja isojen
kaupunkikeskusten edustajille sekä johtaville viranhaltijoille.
SKP:n tavoitteet paremmista
palveluista ja eriarvoisuuden vähentämisestä sote-palveluissa edellyttävät palvelujen rahoituksen tuntuvaa tasokorotusta,
peruspalvelujen vahvistamista ja säilyttämistä pääosin kuntien järjestäminä lähipalveluina, palvelumaksujen vähentämistä ja lopulta poistamista, sekä ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämistä.
SKP:n mielestä palvelujen
saatavuuden ja laadun parantamiseksi on välttämätöntä parantaa myös työntekijöiden työehtoja ja vaikutusmahdollisuuksia, sekä huomioida työntekijöiden
osaaminen ja kokemus paremmin myös Sote-uudistusta laadittaessa. Erityistason palvelujen
hallinto tulee järjestää maakuntatasolle niin, että turvataan myös pienten kuntien vaikutusmahdollisuudet ja suhteellisuuden
toteutuminen hallintoelimiä valittaessa.
Jos osa rahoituksesta kerätään
tulevaisuudessa maakuntaverolla, pitää se tehdä tulojen mukaan kiristyvällä progressiivisella verotuksella, joka ulotetaan koskemaan myös pääomatuloja.
Valtion rahoituksella on jatkossakin tasoitettava alueellisia eroja. Yksityistä hoito- ja
hoivabisnestä suosivasta monikanavarahoituksesta on siirryttävä asteittain
siihen, että lakisääteiset sote-palvelut järjestetään julkisina palveluina.
Fasismia, rasismia ja syrjintää vastaan
Jyväskylä alkaa olla kansainvälinen kaupunki. Kaupungin asukkaista jo noin 5 %, yli 7 000
on vieraskielisiä.
Maahanmuuttajia työskentelee
monilla eri aloilla ja he ovat omalla panoksellaan rakentamassa kaikkien
kaupunkilaisten hyvinvointia.
Taantumuksellisten
piirien pyrkimyksistä huolimatta
objektiivista kehityssuuntaa, nopeasti etenevää kansainvälistymistä ei voida eikä ole syytä yrittää kääntää. Globaali kapitalistinen talous ja
sen aiheuttama ympäristökiriisi tulevat edelleen
vauhdittamaan kehitystä. Jyväskylässä tulee ajoissa
varautua myös ympäristökriisin aiheuttamaan joukkomittaiseen pakolaisuuteen.
Jyväskylän on kannettava oma vastuunsa pakolaisuuden hoitamisesta. Kaupunkia
tulee kehittää kansainvälistyvänä
opiskelukaupunkina. Jyväskylä tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa. Ketään ei kuitenkaan tule tarkastella välinearvona,
vaan jokaisen ihmisarvo on yhtä
todellinen.
Rasistisille ja
väkivaltaisille
kansallissosialistisille järjestölle tai niiden
pyrkimyksille ei saa olla tilaa Jyväskylässä. Rasismia ja syrjintää vastaan tulee taistella. Jyväskylän on tuettava vahvemmin sellaisia kansalaisjärjestöjä, jotka
toiminnassaan sitoutuvat vastustamaan rasismia. Kaupunki voi myös edesauttaa sellaisten järjestöjen perustamista, toimintaa tai uudelleen käynnistämistä, joiden
ydintehtävänä on rasismin vastustaminen. Lisäksi kulttuuripalvelut voivat, kunhan
koronarajoitukset poistuvat, järjestää
rasisminvastaisia tapahtumia tai myöntää tukea
sellaisten järjestämiseen.
Jyväskylän on syytä kantaa omissa hankinnoissaan globaalia vastuuta ja sitoutua reilun
kaupan periaatteisiin. Jyväskylä voi edistää rauhankasvatusta, ottaa kantaa
rasismia vastaan ja kehittää ystävyyskuntatoimintaa.
Jyväskylässä on autettava
pakolaisia ja paperittomia ihmisiä. Kommunistien mielestä jokaista hädänalaista ihmistä on autettava.
SKP:n mielestä Jyväskylän tulee
vastaanottaa vähintään 50 kiintiöpakolaista vuodessa.
SKP:n mielestä Jyväskylän tulee
panostaa maahanmuuttajien kotouttamiseen moninkertaistamalla kielten, muun
opetuksen ja työllistämisen resursseja.
Solidaarisuus
sorrettuja kohtaan edellyttää heidän puolelleen
asettumista. Avoin, irstas ja väkivaltainen fasismi ja rasismi on mennyt niin pitkälle, että sen sulkeminen ulos päätöksenteosta on muodostunut välttämättömäksi.
Yhtenä osana fasismin vastustamisessa on
demokraattisen vallan lisääminen.
Yhteiskunnassa on oltava sosiaaliset ja demokraattiset oikeudet kaikilla.
Kaikkia yrityksiä rajata osa
ihmisistä lainsäädännöllä niiden ulkopuolelle on vastustettava määrätietoisesti. SKP ei tee Jyväskylässä yhteistyötä fasististen ja rasististen ryhmien
kanssa.
Jyväskylässä on paljon
sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia asukkaita. Heillä pitää olla oikeus opiskella ja käyttää kaupungin
palveluja ilman syrjintää. Tutkimusten
mukaan sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi
olla tiedon ja osaamisen puute. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan vaikuttaa lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden
moninaisuudesta.
SKP on tehnyt valtuustoaloitteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman
parantamiseksi kaupungin palveluissa.
Euroopan
neuvoston sopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivallan ehkäisystä ja torjumisesta säädetään
tukikeskuksien perustamisesta. Sopimus tunnistaa myös miehet uhreina.
SKP esittää seksuaalirikosten uhrien tukemiseen erikoistuneen
Seri-tukikeskuksen perustamista Jyväskylään.
Osallistuva lähidemokratia, avoimuus ja julkisuus
Kaupungin toimintaa on siirretty enenevässä määrin liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin, jolloin päätöksenteon
julkisuus on tyystin kadonnut. Kun lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, ei
niissä käydyistä keskusteluista saa kertoa ulos. Näin päätöksenteon todelliset perustelut jäävät
pimentoon.
Jyväskylässä on
delegoitu päätösvaltaa
valtuustolta lautakunnille ja edelleen virkamiehille. On vähennetty lautakuntia ja niiden jäsenmääriä. Nykyään vain valtuutetut voivat olla lautakunnan jäseniä.
Johtavien poliitikkojen palkallisuus on mahdollistettu. Päätösvalta
keskittyy pienen piirin käsiin. SKP:n mielestä tämä on väärä suunta. Mielestämme mahdollisimman monelle kuntalaiselle
tulee luoda mahdollisuus osallistua päätöksentekoon. Asukkaiden ja päättäjien
vuoropuhelua tulee edistää kaikin tavoin. Kuntalaisaloitteisiin
tulee vastata ripeästi ja esitysten etenemisestä tulee informoida aloitteen tekijöitä.
Päätösvallan keskittämisen sijasta tarvitaan vallan hajauttamista
ja uudenlaisten osallistumistapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Aluelautakunnat,
kaupunginosavaltuustot, osallistuva budjetointi ja kansanäänestykset voisivat olla uudenlaisia
osallistumisen muotoja myös Jyväskylässä.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on mahdollista parantaa antamalla tiloja
maksutta asukkaiden käyttöön
ja mahdollistamalla tiedonsaantia vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen.
Konsulttien sijasta kaupungin päättäjien tulee kuunnella kaupunkilaisia
palvelujen kehittämisessä.
Kaupungin toimintojen ja palvelujen
ulkoistaminen ja yksityistäminen
heikentävät
merkittävästi
kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksia ja lisäävät myös
korruption riskiä. Toisin kuin porvarit väittävät, sillä on merkitystä,
mikä taho kaupungin palveluja tuottaa.
SKP
on tehnyt aloitteen kaupungin toimielinten julkisuudesta. Kaupunginvaltuuston
kokousten ohella kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokousten tulee olla lähtökohtaisia
avoimia. SKP ei hyväksy
kaupungin johon pyrkimyksiä
rajata kokousten esityslistojen avoimuutta muuten kuin niissä asioissa, jotka lain mukaan on salassa
pidettäviä.
SKP pyrkii saamaan edustajia Jyväskylän
kaupunginvaltuustoon, jotta asukkaiden itsehallinto sekä
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet toteutuvat nykyistä
paremmin kaupungin toiminnassa. Kommunistit haluavat, että
Suomen kuntalaki otetaan kaupungissa täysmittaisesti käyttöön
asukkaiden hyvinvoinnin ja alueen elinvoiman turvaamiseksi.
Kaupungin talous kuntoon
Kaupungin
johdon tilaaman konsulttiselvityksen perusteella Jyväskylän kaupungin talouden sopeutustarve tulevalla
valtuustokaudella on noin 20 miljoonaa euroa. Säästöjä on tarkoitus hakea esimerkiksi
kouluja, kirjastoja, terveysasemia ja neuvoloita lakkauttamalla, kiinteistöveroa nostamalla, kaupungin yhtiöitä myymällä ja kaupungin henkilöstöä karsimalla.
SKP ei tule hyväksymään kaavailtuja palvelujen heikentämisiä, kiinteistöveron nostoa eikä henkilöstön vähentämistä.
SKP ei hyväksy kaupungin toimintojen liikelaitostamisia ja yhtiöittämisiä eikä kaupungin
yhtiöiden myyntiä.
Jyväskylän kaupunki voi tehdä säästöjä panostamalla aiempaa enemmän ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä työllistämiseen.
Huomattavia säästöjä voidaan saada aikaiseksi lisäämällä kaupungin omaa palvelutuotantoa ja
palauttamalla ostopalveluja omaksi toiminnaksi. Turhista konsulttisopimuksista
pidättäytymällä säästetään yhteisiä verovaroja.
Julkinen
rakentaminen ja kaupungin rakennushankkeet ovat käyneet tuhottoman kalliiksi, kun korjausrakentaminen ja uudet
rakennuskohteet on kaupungissa luovutettu kokonaan yksityisten firmojen käsiin. Kaupunkia kupataan surutta.
SKP on vastustanut kaupungin Total Kiinteistöpalvelut Oy:n
myyntiä ja kaupungin oman korjausrakentamisen alasajoa.
SKP on vastustanut
laajapohjaisessa kansanliikkeessä kaupungin omistaman vesi- ja energiayhtiön
Alva-Yhtiöt Oy:n myyntiaikeita.
SKP ei hyväksy, että
Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:ltä aletaan periä osinkoja.
SKP on esittänyt kaupungin oman talonrakennusyksikön
perustamista. Sen avulla pystyttäisiin laskemaan rakentamisen kustannuksia ja torjumaan
rakennusalalla ilmenevää harmaata taloutta ja työehtojen polkemista.
Vuonna 2020
kaupungin talous tasapainottui ja oli jopa 16 miljoonaa euroa ylijäämäinen, koska valtio kompensoi kaupungille koronasta
aiheutuneita kuluja 44 miljoonalla eurolla ja kaupunki oli tehnyt jo aiemmin
omia säästötoimia.
SKP yhtyy näkemykseen, jonka mukaan Jyväskylän ongelmana ei ole kohtuuttoman suuret menot vaan liian
pienet tulot. Jyväskylä on koulukaupunki ja huomattava osa
asukkaista on opiskelijoita. Tosiasia on, että Jyväskylän kaltainen kaupunki on suuresti
riippuvainen myös valtiovallan
toimenpiteistä.
Kuntaliiton
laskelmien mukaan valtio on leikannut kunnilta aiemmin, vuosina 2012-2019, valtionosuuksia 2,4 miljardia
euroa. Selvää on, että ilman noita leikkauksia Jyväskylän talous olisi tällä hetkellä tasapainossa.
Kuntien
talouden vahvistamiseksi tarvitaan myös rakenteellisia muutoksia verotukseen.
SKP vaatii, että Jyväskylän kaupungin päättäjät toimivat omissa puolueissaan aktiivisesti valtiovallan
suuntaan valtionosuusleikkausten palauttamiseksi kaupungille.
SKP vaatii, että pääomatuloja aletaan verottaa palkkatulojen tavoin ja niistä pitää alkaa maksaa
myös kunnallisveroa.
Jyväskylän talous on osa julkista taloutta. Jyväskylän kaupunginvaltuustossa on perinteisesti istunut useita
kansanedustajia, jopa ministereitä. Puolueiden kellokkailta voidaan vaatia Jyväskylän etujen ajamista myös Arkadianmäellä.