Facebook-profiilini

  

VALTUUSTOALOITTEITA JA ESITYKSIÄ

Valtuustoaloite 29.5.2017

Uusia osallistumisen muotoja kuntalaisille, avoimuutta hallintoon ja päätöksentekoon

Jyväskylässä on viime vuosina kehitetty kiitettävässä määrin kuntalaisten osallistumisen muotoja. On erilaisia asiakasraateja, asukaskyselyjä ym. Kuntalaiset eivät halua olla passiivista vaalikarjaa, joka muistetaan vain vaalien alla. Ihmiset haluavat kaiken aikaa olla mukana vaikuttamassa omaan elinympäristöönsä ja heille läheisiin ja tärkeisiin asioihin.

Esitän, että kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia parannetaan mm. antamalla tiloja maksutta asukkaiden käyttöön ja mahdollistamalla tiedonsaantia vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen. Kaupungin tuottaman tiedon tulee nykyisen kapulakielisyyden sijasta olla ihmisläheisellä, ymmärrettävällä tavalla ilmaistua. Tietoa on oltava saatavilla myös jo asioiden valmisteluvaiheessa.

Osallistuva budjetointi on keino saada asukkaita mukaan toiminnan suunnitteluun antamalla heille myös todellista päätösvaltaa. Esitän osallistuvan budjetoinnin ottamista käyttöön ensi alkuun muutamilla toimialoilla vaikkapa Helsingin tapaan nuorisotoimessa ja opetustoimessa.

Kaupungin toimintaa on siirretty enenevässä määrin liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin, jolloin päätöksenteon julkisuus on entisestään vähentynyt. Kun lautakuntien kokoukset ovat suljettuja, ei niissä käydyistä keskusteluista saa kertoa ulos. Näin päätösten todelliset perustelut jäävät pimentoon eivätkä tule äänestäjien tietoon.

Päätöksenteon avoimuuden lisäämiseksi esitän, että Jyväskylä osoittaa ennakkoluulottomuutta avaamalla lautakuntien, kaupunginhallituksen ja muiden toimielinten kokoukset kaikkien kiinnostuneiden seurattaviksi siltä osin kuin se on lain puitteissa mahdollista.

Avoimuus on tärkeää niin päätöksenteossa kuin hallinnossa. Euroopan unionissa avoimuusperiaatetta sovelletaan muun muassa niin, että komissaarit ja heidän kabinettiensa jäsenet ilmoittavat julkisessa kalenterissa tapaamiset, joita heillä on erilaisten organisaatioiden ja yritysten kanssa EU:n politiikan suunnitteluun ja toteuttamiseen liittyen.  Tällainen julkinen kalenteri lisäisi päätöksenteon läpinäkyvyyttä myös kunnallishallinnossa.

Esitän, että Jyväskylä on kuntakentässä edelläkävijä ja ottaa käyttöön julkisen kalenterin, jossa kaupunginjohtaja, kansliapäällikkö, toimialajohtajat ja muut keskeisissä tehtävissä olevat viranhaltijat ilmoittavat niistä tapaamisista, joita heillä on erilaisten yritysten, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa kaupungin toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon ja päätösten toimeenpanoon liittyen.

Jyväskylässä 29.toukokuuta 2017

 Riitta Tynjä, skp

______________________________________________________________________

Valtuustoaloite sukupuoli – ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa

Jyväskylässä asuu paljon sukupuoli – ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia. Heillä pitää olla oikeus opiskella, osallistua ja käyttää kaupungin palveluja pelkäämättä syrjintää.

Valitettavasti syrjimättömyys ei aina toteudu. Nuorisotutkimusseuran Hyvinvoiva sateenkaarinuori- tutkimushankkeen tulosten perusteella sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaali – ja terveyspalveluissa. Kouluissa heidän on vaikea saada tilaa kokemukselleen sukupuolestaan tai seksuaalisuudestaan.  Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pahimmillaan saatettu evätä palveluita seksuaalisen suuntautumisen takia tai homoseksuaalisuus on voitu tulkita syyksi mielenterveyden ongelmiin ja ihminen on ohjattu jo ennestään kuormittuneiden psykiatristen palveluiden piiriin.

Osana Yhdenvertainen vanhuus- projektia kartoitettiin sateenkaarisenioreiden kokemuksia sosiaali - ja terveyspalveluista. Hieman yli sadasta yli 50-vuotiaasta vastaajasta 30 prosenttia oli jättänyt käyttämättä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita epäasiallisen kohtelun pelossa. Väestön ikääntyminen edellyttää palveluiden kehittämistä. Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen joukko. Haasteita voi olla etenkin asumispalveluiden piiriin päätyessä, kun monia askarruttaa hoitohenkilöstön suhtautuminen omaan identiteettiin.

Syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan vaikuttaa lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Tämä koskee kaikkien hallinnonalojen työntekijöitä, mutta erityisesti sosiaali-ja terveyspalveluissa sekä opetus- ja nuorisotoimessa työskenteleviä.

Esitän, että

-          selvitetään kaupungin työntekijöiden tarve koulutukseen sukupuoli – ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetus- ja nuorisopalveluissa

-           ryhdytään toimiin sen varmistamiseksi, että jokaisella asiakkaiden kanssa työskentelevällä on vähintään perustiedot sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta

 

Jyväskylässä 24. huhtikuuta 2017


Riitta Tynjä, skp

________________________________________________________________________

Jkl kaupunginvaltuusto 24.4.2017

asia n:o 35 Hippoksen kaava

Hippoksen alueelle ollaan kaavailemassa mittavia muutoksia, joihin tarvitaan kaupungilta suuria taloudellisia panostuksia. Kieltämättä alue on monella tapaa sekava ja kaavamuutoksella saadaan ryhdikkyyttä ja mahdollistetaan alueen kehittämistä.

Meille jaetussa materiaalissa huomiotani kiinnitti kuitenkin yksi seikka, jonka nostan tässä esille.

Liitteenä olevassa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan kohdassa 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset seuraavasti: ”Asemakaavan muutosalueella on useita maanomistajia. Asemakaavan muutos edellyttää maankäyttö – ja yhteisjärjestelysopimuksia.”.

Mistään en löytänyt tietoa, mitkä tahot alueella omistavat maata eli tulevat hyötymään alueen kehittämisestä. En myöskään löytänyt mainintaa, että tällaisia sopimuksia olisi tehty. Kuitenkin teksti yksiselitteisesti kertoo tällaisten sopimusten olevan edellytyksenä asemakaavan muutokselle. Näin ollen valtuustolle esitettyä asemakaavan muutosta ei voida hyväksyä tässä vaiheessa.

Tällä perusteella esitän asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi.

Kukaan ei kannattanut palautusesitystäni, joten se raukesi.

 ______________________________________________________________________

Valtuustoaloite 6 + 6 tunnin työaikamallin käyttöönotosta

Jyväskylä oli mukana työministeriön 6 + 6 työaikakokeilussa vuosina 1996-98. Mukana oli tuolloin yksiköitä hammashoidosta, päivähoidosta ja kotihoidosta. Kokemukset olivat positiivisia; työssä jaksaminen parani, sairauslomat vähenivät ja työn ja perheen yhteensovittaminen helpottui. Myös palvelujen saatavuus parani, kun aukioloaikoja voitiin laajentaa. Näin myös kalliit laitteet ja tilat olivat tehokkaammassa käytössä. Kokeilu työllisti työttömiä, joten myös sosiaaliturvamenot vähenivät, verotulot ja yleinen kulutustaso kasvoivat.

Samanlaisia positiivisia kokemuksia on saatu työajan lyhentämisestä myös muualla maassa sekä maailmalla. Työn tuottavuuden kasvun ansiosta työajan lyhentäminen on voitu toteuttaa palkkoja alentamatta.

Jyväskylässä on paljon tehtäviä, joissa 6 + 6 tunnin työaikamallia voitaisiin jälleen kokeilla. Sillä voitaisiin helpottaa mm. terveysasemille hoitoon pääsyä, kun aukioloaikoja voitaisiin laajentaa. Vanhuspalveluissa työajan lyhentäminen vähentäisi työn kuormittavuutta ja työaikajärjestelyt mahdollistaisivat hoidon laadun parantamista. Myös muilla kaupungin toimialoilla on mahdollista työllistää työttömiä 6 + 6 tunnin työaikamallilla.

Esitämme, että Jyväskylässä aloitettaisiin työajan lyhentämisen ja töiden jakamisen kokeilu esim. terveyspalveluissa ja vanhuspalveluissa. Kokeilu toteutettaisiin ansiotasoa alentamatta. Esitämme, että sen vaikutuksia työn tuottavuuteen ja palvelujen saatavuuteen seurataan ja niistä tehdään arvio esim. yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa kuten edellisen kokeilunkin aikana.

Jyväskylässä 27.maaliskuuta 2017

Riitta Tynjä, skp + 14 muuta allekirjoittajaa kuudesta eri ryhmästä


_____________________________________________________________

Valtuustoaloite perustoimeentulotuen kela-siirron aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi

Perustoimeentulotuki siirtyi 1.1.2017 alkaen kunnan sosiaalitoimesta Kelan hoidettavaksi. Kunnissa ennakoitiin, että Kelan palkkaama lisähenkilöstö ei ole riittävä. Tähän mennessä olemme saaneet kuulla lukuisista ongelmista, jotka johtuvat osin liian pienistä resursseista ja osin Kelan kaavamaisista käytännöistä, jotka eivät sovellu toimeentulotuen käsittelyyn.

Sen sijaan, että sosiaalitoimessa olisi kela-siirron myötä vapautunut aikaa sosiaalityöhön- ja ohjaukseen, on siellä jouduttu neuvomaan asiakkaita toimeentulotukihakemuksissa sekä auttamaan päätösten selvittämisessä. Usein on jouduttu ohjaamaan takaisin Kelalle, jonne perustoimeentulotuki kuuluu.

Ei ole oikein, että sosiaalitoimen työntekijät eivät saa olla suoraan yhteydessä päätöksen tehneeseen kelan työntekijään selvitellessään asiakkaansa asioita. Myös asiakkaita kehotetaan olemaan soittamatta tai tulematta kelan toimistoon. Tätä perustellaan sillä, että näin Kelan työntekijät ehtivät tehdä päätöksiä. Kelalla tulee olla riittävästi henkilöstöä myös asiakkaiden neuvomiseen ja viranomaisyhteistyöhön.

Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat edelleen kunnan sosiaalitoimen tehtäviä. Mutta ohjeiden mukaan asiakkaalla tulee olla kelan päätös perustoimeentulotuesta ennen kuin muuta tukea voidaan ottaa edes käsittelyyn. Käytännössä tämä merkitsee, että kiireellisen avun tarpeessa olevaa ei kriisitilanteessa voida auttaa. Tämä merkitsee myös, että osa asiakkaista joutuu nyt tekemään kahdet hakemukset; yhdet kelalle ja yhdet kuntaan. Tavoitteena oli kuitenkin asioiden yksinkertaistuminen.

Kuntien rahoitusvastuu toimeentulotuesta ei muuttunut kela-siirron myötä vaan kunnat maksavat perustoimeentulotuesta 50 % ja valtio 50 %. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen kustannukset ovat kokonaan kunnan vastuulla. Vaikka perustoimeentulotuki on siirtynyt Kelan vastuulle, on kunnan tehtävänä edelleen pyrkiä edistämään asukkaiden hyvinvointia.

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki pyrkii osaltaan vaikuttamaan Kelan toiminnan kehittämiseen niin, että perustoimeentulotuen käsittely sujuisi nopeasti. Huomautamme, että myös Kelaa koskevat 7 vuorokauden käsittelyajat ja oikeus saada tapaamisaika 7 vuorokaudessa. Sosiaalitoimen työntekijöille kertyvää tietoa syntyneistä ongelmista tulee välittää eteenpäin Kelalle ja vaatia vastauksia, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Esitämme, että Jyväskylän kaupungin omassa sosiaalityössä huomioidaan riittävät resurssit ehkäisevään ja täydentävään toimeentulotukeen.

Jyväskylässä 20.2.2017

Riitta Tynjä, skp

__________________________________________________________


Jyväskylän kaupunginvaltuusto 28.11.2016

vuoden 2017 talousarvio

Muutosesitykset/SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

 

KAUPUNKISTRATEGIA

Kaupungin yhteiset toiminnan painopistealueet/Hippoksen alueen kehittäminen

SKP:n esitys:

Poistetaan kokonaan Hippoksen alueen kehittäminen – kappale sivulta 28.

 

KÄYTTÖTALOUSOSA

Konsernihallinto/Henkilöstöpalvelut

SKP:n esitys:

Työkyky ja osaaminen -kappaleen loppuun sivulle 52 lisätään seuraava kappale:

”Henkilöstön terveydellisistä syistä tapahtuvaan uudelleen sijoittamiseen varataan 100 000 euroa. Näin voidaan nykyistä tehokkaammin etsiä työntekijälle uutta työtä eikä hänen tarvitse jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle. Toimenpide tuo kaupungille säästöjä mm. varhemaksuissa.”

 

Konsernihallinto/Elinkeino ja työllisyys

SKP:n esitys:

Rallin maailmanmestaruusosakilpailun järjestelyt - kappaleesta sivulta 57 poistetaan lause

”Vuonna 2017 määräraha kasvaa 50 000 eurolla ja on yhteensä 310 000 euroa.”

( s. 60 taulukkoon luku 260,0 luvun 309,8 tilalle)

 

Perusturva/Avoterveydenhuolto

SKP:n esitys:

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna – kappaleesta poistetaan sivulta 79 ensimmäisen kappaleen viimeinen lause, joka kuuluu:

”Avoterveydenhuollossa otetaan sairaanhoitajan vastaanoton käyntimaksu käyttöön rajatusti.”

 

Sivistys/Perusopetus

SKP:n esitys:

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna – taulukosta sivulta 96 poistetaan rivi:

”Iltapäivätoiminnan tulokertymän lisäys 100 000 euroa”.

 

Kukaan ei kannattanut esityksiäni, joten ne raukesivat.

Kaikki muut valtuutetut olivat siis valmiita ottamaan käyttöön 10 euron sairaanhoitajamaksun, nostamaan koululaisten iltapäivähoidon maksun maksimiin, antamaan ralleille lisätukea 50 000 euroa, sitoutumaan Hippoksen jättihankkeeseen sekä olemaan satsaamatta henkilöstön terveydellisistä syistä tapahtuvaan uudelleen sijoittamiseen.

______________________________________________________________________ 

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 31.10.2016

Asia n:o 78 Lausunto hallituksen esitysluonnoksesta maakuntauudistuksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistuksesta ja niihin liittyvistä laeista

Riitta Tynjä/SKP

SKP:n valtuustoryhmä esittää,

että kaupunginhallituksen esitys Jyväskylän kaupungin lausunnoksi hyväksytään muilta osin paitsi kohtien 1, 7, 14, 15, 26 ja 27 osalta ja niiden tilalle SKP esittää seuraavanlaisia vastauksia:

1.Voidaanko esityksellä kaventaa  väestön terveys- ja hyvinvointieroja ja parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta? Jos ei, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa

Vastaus:

Kokonaisuutena arvioiden esitys lisää eriarvoisuutta palvelujen saatavuudessa eikä siten myöskään kavenna terveys- ja hyvinvointieroja. Esityksessä perustason palvelut ovat jääneet toissijaiseksi ja sosiaalipalvelut ovat jääneet terveyspalvelujen jalkoihin. Samalla palvelujen tuottaminen ja järjestäminen irtoaa niistä paikallisista ihmisistä ja yhteisöistä, joiden tarpeista sen pitäisi lähteä. Esitys pirstoo palveluketjuja, mikä vaikeuttaa terveys – ja hyvinvointierojen kaventamista. Ns. valinnanvapauden korostaminen ei ota huomioon sitä, että ihmisillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia tehdä valintoja. Esitykseen liittyvät säästötavoitteet ja kilpailuttaminen ovat lisäksi omiaan keskittämään palveluja isoihin keskuksiin ja heikentämään lähipalveluja.

Ehdotus tulisi muuttaa perusteitaan myöten niin, että järjestämisvastuu erikoistason palveluista keskitetään maakuntatasolle, jonne voidaan koota myös eräitä valtion aluehallinnon tehtäviä maakuntavaltuuston alaisuuteen. Sen sijaan perustason palveluissa järjestämisvastuu säilytetään kunnilla.

Kunnilla ja maakunnilla tulee olla oikeus myös itse tuottaa palveluja, luovutaan yhtiöittämispakosta. Perustason palvelujen resursseja vahvistetaan mm. valtionosuuksia korottamalla ja saattamalla pääomatulot kunnallisverotuksen piiriin.

7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti?

Vastaus: d. ei

Palvelulaitoksen rooli on määritelty hyvin väljästi. Se on virkamiesvetoinen ja maakuntaa suurempi organisaatio, jolta puuttuu luottamuselinkontrolli. Kun sillä voi olla vielä tytäryhteisöjä, tulee toiminnan ja talouden demokraattinen ohjaus vaikeutumaan. Maakunnan rooli kaventuu ja päätösvaltaa siirtyy poliittisesti valituilta elimiltä palvelulaitosta johtaville virkamiehille ja palveluja tuottaville yhtiöille.

14. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22§:n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukaista?

Vastaus: c. ei pääosin

Tilaajan ja tuottajan erottaminen lisää byrokratiaa, heikentää järjestämisvastuussa olevan mahdollisuuksia vaikuttaa palvelujen sisältöön, pirstoo palvelukokonaisuuksia ja on omiaan lisäämään kustannuksia.

15. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22§:n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen?

Vastaus: d.ei

Yhtiöiden etu eroaa julkisen palvelun lähtökohdista ja tavoitteista, koska yhtiöiden ensisijainen intressi on liikevoitto. Sote-yhtiöiden etu ei ole pyrkiä ennalta ehkäisemään sairastamista ja sosiaalisia ongelmia vaan saada mahdollisimman paljon ja hyvin maksavia asiakkaita. Yhtiöittäminen heikentää päätöksenteon avoimuutta ja demokraattisuutta. Lisäksi se heikentää sote-palveluiden yhteyttä muihin terveyttä ja hyvinvointia edistäviin palveluihin kunnassa.

26. Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan eli vastuu sosiaali-ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoitteiden näkökulmasta tarkoituksenmukainen?

Vastaus: c. ei pääosin

Kuntien ja maakuntien itsehallinnon tärkeä perusta on riittävä itsenäinen rahoitus. Jos maakunnalla ei ole itsenäisyyttä rahoituksessa, talouden ohjauksessa ja investoinneissa, itsehallinto ei toteudu.

Maakunnille tulee säätää oikeus progressiiviseen verotukseen ja julkiseen tuloa tuottavaan liiketoimintaan. Valtionosuuksilla tulee tasata alueellisia eroja.

27. Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus sekä asiakas-ja käyttömaksutulot. Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa. Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi. Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisääteisistä tehtävistä?

Vastaus: d. ei

Valtion ei pidä talousohjauksella pakottaa kuntia ja maakuntia karsimaan peruspalveluja, joiden tulee vastata asukkaiden tarpeisiin ja joiden maksullisuutta ei myöskään pidä lisätä.

 

Kukaan ei kannattanut esitystäni, joten se raukesi. Jätin päätökseen eriävän mielipiteen.

 -----------------------------------------------------------------------------------------------------

 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 31.10.2016/ asia n:o 77

Poliittisen johtamisjärjestelmän uudistaminen

Riitta Tynjä/SKP

Nyt käsillä oleva esitys poliittisen johtamisjärjestelmän uudistamiseksi tulee merkitsemään päätösvallan keskittämistä. Mikäli lautakuntia vähennetään, niiden jäsenmääriä pienennetään ja jäseniksi valittavien kriteereitä tiukennetaan niin, että jäseniksi kelpaavat vain valtuutetut, yhä pienempi joukko kuntalaisia mahtuu mukaan päätöksentekoon.

Esitystä perustellaan mm. valtuutettujen vallan lisääntymisellä. Käytännössähän vain lautakuntiin valittavien valtuutettujen valta lisääntyisi, ei kaikkien. Valtuustosta puuttuisi edelleen se moniäänisyys, joka kuuluu demokraattisesti valittuun valtuustoon.  Valtuuston valta ei näin myöskään kasva, ellei nyt lautakuntiin delegoituja asioita jatkossa palauteta valtuustolle päätettäväksi - kuten olisi suotavaa.

Vallan keskittämisen sijasta tarvitaan vallan hajauttamista ja uudenlaisten osallistumistapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Aluelautakunnat, kaupunginosavaltuustot, osallistuva budjetointi, erilaiset asukasosallistumisen muodot - miten näitä voisimme ottaa käyttöön uuden valtuustokauden alusta. Tästä soisi virkamiesten valmistelevan meille esityksiä päätettäväksi. Kannattaa muistaa, että edustuksellinen demokratia ei ole ainoa demokratian muoto.

Teen kaupunginhallituksen esitykseen seuraavanlaiset muutosesitykset:

1.       Esitys

Kohta 2. kuuluu seuraavasti:

”Kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat valitaan valtuutetuista tai varavaltuutetuista. Lautakuntien jäseniksi ja varajäseniksi voidaan valita myös muu kuntavaaleissa ehdolla ollut henkilö.”

2.       Esitys

Kohtaan 3. lisätään, että myös ”kulttuuri- ja liikuntalautakunnan” puheenjohtajat ovat kutsuttaessa läsnäolo- ja puheoikeutettuja kaupunginhallituksen kokouksissa.

3.       Esitys

Kohta 10. muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Nuorisovaltuuston edustajilla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupunkirakenne-, sivistys-, perusturva- sekä kulttuuri - ja liikuntalautakunnassa.

 

Irma Hirsjärvi (vas) ja Paul Abbey (vas) kannattivat kaikkia esityksiä. Lisäksi 3.esitystä kannattivat Johanna Karjula (kesk) ja Antti Saleva (kok).

 

Äänestystulos 1.esityksestä: 58 – 7 – 0 tyhjää - 2 pois (Henna Virkkunen, kok ja Tarja Viikari, sdp).

SKP:n esitystä kannattivat vasemmistoliitosta Eila Tiainen, Kari Yksjärvi, Paul Abbey ja Irma Hirsjärvi, vihreistä Maia Fandi ja Rehobot-ryhmän Juhani Starczewski Juhani.

 

Äänestystulos 2.esityksestä: 56 – 9- 0 tyhjää – 2 pois (Virkkunen ja Viikari)

SKP:n esitystä kannattivat vasemmistoliitosta Eila Tiainen, Kari Yksjärvi, Paul Abbey ja Irma Hirsjärvi, vihreistä Maia Fandi, Rehobot-ryhmän Juhani Starczewski sekä Jyri Ylönen ja Heidi Rentola keskustasta.

 

Äänestystulos 3. esityksestä:  41 – 23 – 1 tyhjää (Anna-Leena Sahindal, sdp)- 2 pois (Virkkunen ja Viikari).

SKP:n esitystä kannattivat vasemmistoliitosta Eila Tiainen, Kari Yksjärvi, Paul Abbey ja Irma Hirsjärvi, vihreistä Maia Fandi ja Jukka Ammondt, sdp:stä Jukka Hämäläinen ja Kimmo Ojala, kd:stä Marika Visakorpi, Raija Sipinen ja Rami Sipilä (koko ryhmä), keskustasta Jyri Ylönen, Heidi Rentola, Johanna Karjula ja Matti Björk, ps-ryhmästä Jorma Holmstedt ja Juha Tuikkanen (varaj.), kokoomuksesta Henri Saleva, Caius Forsberg, Johanna Tuukkanen ja Reijo Savolin sekä Rehobot-ryhmästä Juhani Starczewski.


Vasemmistoliiton ryhmän Vesa Kupari ja Matti Pöppönen eivät kannattaneet mitään näistä esityksistä, eivät edes 1.esitystä, jollaisen vas:n Matti Vesa Volanen oli tehnyt kaupunginhallituksessa. 

__________________________________________________________

Valtuustoaloite rahan varaamiseksi terveydellisistä syistä tapahtuvaan henkilöstön uudelleensijoittamiseen

Kun työntekijä sairastuu, eikä kykene enää entiseen työhönsä, käy liian usein niin, että hän jää sairauslomalle ja sen jälkeen hakeutuu työkyvyttömyyseläkkeelle. Niin työntekijän kuin työnantajan näkökulmasta olisi kuitenkin parempi, että olisi mahdollisuus kokeilla jotain muuta työtä, johon voisi työllistyä. Tämä edellyttää, että kaupungin uudelleensijoittamisyksiköllä olisi käytössään ”omaa rahaa”, jonka avulla voidaan maksaa työntekijän palkkakustannuksia hänen kokeillessaan uutta työtä.

Jyväskylän maalaiskunnassa oli aikoinaan tehty viisaasti ja varattu budjetissa rahaa henkilöstön uudelleen sijoittamisesta aiheutuviin kustannuksiin.  Kuntaliitoksen myötä tuo hyvä käytäntö otettiin käyttöön myös uudessa kunnassa. Raha oli alkuaikoina 100 000 euroa, jolla oli mahdollisuus tehdä paljon henkilöstön terveydellisiin syihin perustuvaa uudelleen sijoittamista.  Mutta vuosien myötä raha on pienentynyt ja on nyt enää noin 20 000 euroa. Sillä kyetään tukemaan vain muutamien työkokeilujen jatkoja. Vaikka aina haetaankin kaikki mahdolliset ulkopuoliset rahoitukset käyttöön (esim. ammatillinen koulutus, Keva, Kela), niin henkilöstön uudelleen sijoittamiseksi kyetään tekemään aivan liian vähän.  Tämä kostautuu kasvavina sairauspoissaolokuluina, sijaiskuluina ja ns. varhemaksuina ja tulee työnantajalle kalliiksi.

Ensimmäisen kerran kuntoutustuelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävästä työntekijästä Jyväskylän kaupunki maksaa suurtyönantajan mukaisesti varhaiseläkemenoperusteista (varhe-maksu) ja eläkemenoperusteista maksua. Maksua maksetaan 3-4 vuotta (36 kk).  Kun esim. 55-vuotias, jolla on 25 vuotta kunnallista työtä takanaan ja vuosiansiot 35 000 euroa, jää työkyvyttömyyseläkkeelle, varhemaksu on 98 000 euroa. Mikäli työntekijä palaa kuntoutustuelta työhön ja jatkaa työuraansa, Keva maksaa työnantajalle kuntoutushyvitystä, mikä Jyväskylän kaupungilla oli vuonna 2015 tilinpäätösseurannassa 77.210.11 euroa. Jyväskylän kaupungilla vuoden 2015 tilinpäätösseurannassa oli varhemaksun määrä 2.306.195.11 euroa ja eläkemenoperusteisen maksun määrä 15.683.316 euroa. Sairauspoissaolopäivän hinta on keskimäärin 350e/päivä sisältäen työnantajan kulut.

Monissa kaupungeissa (mm. Vaasa, Vantaa, Helsinki) henkilöstön terveydellisin perustein tapahtuvaan uudelleen sijoittamiseen varattu raha on vuositasolla 200 000 euroa ja enemmänkin.

Varhemaksujen välttämisellä kaupunki säästäisi satojatuhansia siten, että jo yhden ihmisen sijoittamisella saataisiin säästettyä tarvittava summa.  Terveydellisten syiden mukaisiin uudelleensijoituksiin ei nyt voida panostaa rahoituksen vähäisyyden vuoksi ja tämä tulee kaupungille kalliiksi.

Osana hyvää henkilöstöpolitiikkaa on pyrkiä työntekijän työkyvyn säilyttämiseen ja sopivan tehtävän löytymiseen. Kun se vielä tuottaa työnantajallekin taloudellisia säästöjä, on siihen järkevää panostaa.

Esitän, että vuoden 2017 budjettiin varataan 100 000 euroa käytettäväksi henkilöstön terveydellisistä syistä tapahtuvaan uudelleensijoittamiseen.

Jyväskylässä 29.elokuuta 2016


Riitta Tynjä, valtuutettu, SKP

_________________________________________________________________

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.11.2015

vuoden 2016 talousarvio

muutosesitykset/SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

 

KÄYTTÖTALOUSOSA

 

Konsernihallinto/ Elinkeino ja työllisyys

Tunnusluvut ja mittarit(s.77)

SKP:n esitys:

Työllistetyt, omat palvelut, henkilötyövuodet: esitetyn 70 sijasta nostetaan 120:een

Kukaan ei kannattanut, joten esitys raukesi.

 

SKP:n esitys:

Työllistetyt, ostopalvelut, henkilötyövuodet: esitetyn 120 sijasta nostetaan 180:een.

Kukaan ei kannattanut, joten esitys raukesi.

 

Perusturva/Vanhuspalvelut

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna

SKP:n esitys:

Poistetaan (s.87) viides kappale: ”Keväällä 2016 selvitetään ja päätetään yhden laajan kotihoitoalueen ja mahdollisten muiden  iäkkäiden hyvinvointia ja toimintakykyä tukevien palvelujen ulkoistamisesta.”

Irma Hirsjärvi (vas) kannatti.

Äänin  59 – 8 esitys ei mennyt läpi.

Esityksen puolesta äänesti koko vas-ryhmä (Eila Tiainen, Irma Hirsjärvi, Matti Pöppönen, Marjukka Huttunen ja Harri O. Nieminen) sekä Simo Halttunen (sdp).

 

Perusturva/Avoterveydenhuolto

Toiminnan ja toimintaympäristön  muutos edelliseen vuoteen verrattuna

SKP:n esitys:

Lisätään (s.92) kolmannen kappaleen toiseksi viimeiseksi lauseeksi: ”Tämä koskee myös Säynätsalon terveysasemaa”.

Kappale kuuluu siis: Puolikiireellisen hoidon painopistettä avosairaanhoidossa on lisätty. Lääkärivajeesta ja ostopalvelulääkäreiden hankkimattomuudesta huolimatta vastaanotot on ohjeistettu huolehtimaan omien alueittensa puolikiireelliset potilaat virka-aikana. Tämä koskee myös Säynätsalon terveysasemaa.”

Kukaan ei kannattanut, joten esitys raukesi.

 

Sivistys/Kasvun ja oppimisen palvelut

Toiminnalliset tavoitteet/Varhaiskasvatus (s.99)

SKP:n esitys:

Poistetaan kokonaan 4.kohta ”Subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan”.

Samanlaisen esityksen teki ensimmäisen Ahti Ruoppila (sdp) ja kannatti moni muu.

Äänin 34- 33 esitys ei mennyt läpi.

Esityksen kannalla olivat sdp:n, vihreiden, vas:n ja skp:n ryhmät sekä kaksi ps-valtuutettua (Kauko Tuupainen ja Jorma Holmstedt).

 

Sivistys/Kasvun ja oppimisen palvelut/Perusopetuksen palvelualue

Toiminnan ja lähiympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna( s.104)

SKP:n esitys:

Poistetaan kohta: ”Iltapäivätoiminnan maksuja korotetaan 30 euroa.”

Harri Nieminen (vas) kannatti esitystä.

Äänin 60- 7 esitys ei mennyt läpi.

Esityksen puolesta äänestivät: Maia Fandi (vihr), Irma Hirsjärvi, Harri Nieminen ja Paul Abbey (vas) sekä Jari Blom ja Kimmo Ojala (sdp).

 

 

Kaupunkirakenne/Asiakaspalvelu ja johdon tuki

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna (s. 123)

SKP:n esitys:

Poistetaan viimeisestä kappaleesta maininnat Säynätsalon yhteispalvelupisteestä.

Kukaan ei kannattanut, joten esitys raukesi.

____________________________________________________________________________________ 

Valtuustoaloite:

”Könkkölästä virkistyspaikka kaikille kaupunkilaisille”

Jyväskylän kaupunginvaltuusto kumosi 25.5.2015 vuodelta 1947 olleen päätöksen, jolla kaupungin työntekijöille ja viranhaltijoille oli myönnetty Könkkölän käyttöoikeus. Kun tämä rasite on nyt alueelta poistettu, esitämme, että Könkkölästä kehitetään virkistyspaikka kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

Esitämme myös, että uuden kaupunkistrategian mukaisesti kaikki asiasta kiinnostuneet kuntalaiset voivat osallistua asian valmisteluun heti alusta lähtien.

Jyväskylässä 15.6.2015

Riitta Tynjä, kaupunginvaltuutettu, SKP

Aloitteen muut allekirjoittajat:

Kari Yksjärvi, vas

Eila Tiainen, vas

Paul Abbey, vas

Minna Mäkinen, ps

Kauko Tuupainen, ps

Kauko Isomäki, ps

Tapani Mäki, ps

Ari Saxberg, ps

Raimo Kinnunen, sdp

Leena Yksjärvi, sdp

Pertti Reinikainen, sdp

Jukka Hämäläinen, sdp

Eila Simola, sdp

Kimmo Ojala, sdp

Raija Sipinen, kd

_________________________________________________________________  

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 1.12.2014 vuoden 2015 talousarvio

muutosesitykset/SKP:n valtuustoryhmä /Riitta Tynjä

KÄYTTÖTALOUSOSA

Konsernihallinto ja kilpailukyky (s.62)

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

Kaupunginvaltuusto- ja hallitus

SKP:n esitys:

Poistetaan kappaleen viimeinen lause ”Lisäksi menokohdassa on varauduttu kaupunginvaltuuston- ja hallituksen puheenjohtajien palkkiosäännön muutoksesta aiheutuviin menolisäyksiin 66 000 eurolla.”

Kukaan ei kannattanut, että tuo 66 000 euroa poistetaan budjetista. Ehdotukseni siis raukesi.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Terveyspalvelut (s. 85)

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

SKP:n esitys:

Poistetaan ensimmäinen kappale kokonaan ja tilalle seuraavanlainen kappale:

”Kaikki nykyiset terveysasemat jatkavat ja niiden toimintaa kehitetään alueellisena lähipalveluna.”

Jukka Hämäläinen (sdp) kannatti esitystä. Äänin 57 – 9- 1 pois esitys ei mennyt läpi. Esityksen puolesta äänesti Jukka Hämäläisen lisäksi Paul Abbey (vas) sekä Matti Björk, Jorma Holmstedt, Kauko Isomäki, Heli Kupari, Minna Mäkinen ja Kauko Tuupainen.

 

Kasvun ja oppimisen palvelut

Varhaiskasvatuspalvelut (s.96)

Muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

Vähennykset (s. 97)

SKP:n esitys:

Poistetaan lause ”Virikepaikat myönnetään vain aj. 1.1. -31.5. ja 1.9. -31.12. 185 000 euroa.”

ja

SKP:n esitys:

Poistetaan kohta ”Päivystysjärjestelyt, varhaiskasvatus – koulujen loma-aikojen järjestelyt 300 000 euroa.”

 

Kumpikaan esitys ei saanut kannatusta, joten ne raukesivat.

_____________________________________________________________________________

Talousarvion 2015 lähetekeskustelu 10.11.2014/Riitta Tynjä

SKP:n valtuustoryhmän esitys

Työttömyys

Työttömien määrä on Jyväskylässä kasvanut vuoden takaisesta 11 %, pitkäaikaistyöttömien jopa 26 % ja nuortenkin 17,4 %. Työttömyysturvalain muutoksen johdosta ns. sakkomaksujen määrä kunnissa tulee kasvamaan. Jyväskylässä kasvuksi on arvioitu 5 miljoonaa. Tämä summa on huomioitu budjetissa, mutta ei juuri mitään muuta. Päinvastoin, esim. työllistettyjen määrä tulee budjettiesityksen mukaan vähenemään.

Se ei kommunistien mielestä ole järkevää.

Kaupunki on myös omilla toimillaan lisännyt työttömyyttä esimerkkinä Altekin irtisanomiset. Ihmisten työllistämiseen kannattaa aina panostaa, vaikka työllistäminen viekin enemmän euroja. Ihmisen työllistymisellä on monenlaisia positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Siksi ei päätöksenteossa pidä tuijottaa kapea-alaisesti vain työllisyyspalvelujen menokohtaa.

Kaupungin omaan työllistämiseen pitää mielestämme saada lisää varoja.

Terveyspalvelut

Budjettiesitys sisältää terveyspalveluissa mittavia supistuksia, joiden toteuttaminen tulee vain lisäämään kustannuksia. Tällaisia ovat mm. hoitotarvikkeiden myöntämiskriteerien tiukentaminen tai omana työnä tehtävien tutkimusten vähentäminen. Budjettiesityksen mukaan on riskinä, että kaikkia lakisääteisiä neuvolatoimintoja, koulu - ja opiskelijaterveydenhuoltoa sekä ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevia tehtäviä ei pystytä toteuttamaan. Näitä supistuksia emme voi hyväksyä. Lakisääteiset tehtävät pitää voida hoitaa.

Vastikään saimme kuulla kuinka päivystyskäynnit keskussairaalassa ovat lisääntyneet. Usein taustalla on se, että perusterveydenhuolto ei vedä. Mikäli esitys Keskustan terveysaseman lakkauttamisesta menee läpi, tulee varmasti tällaisten päivystyskäyntien määrä kasvamaan. Jos taas päivystykseen pääsyä ryhdytään rajaamaan, ja kun perusterveydenhuolto ei vedä, sairaudet jäävät ajoissa hoitamatta. Pitkässä juoksussa niin kustannukset kuin inhimilliset kärsimyksetkin kasvavat. Emme siis hyväksy näitä esityksiä.

Keskustan terveysaseman lakkauttamisesitys on kerrassaan käsittämätön.  Alueen väestöpohja on 33 000 asukasta ja aseman henkilöstö 70 työntekijää. Vertailutietona mainittakoon, että suunnitteilla oleva Vaajakosken uusi terveysasema tulee palvelemaan 25 000 asukasta. Suunnitelmat hajauttaa keskustan terveysaseman toiminta Kyllön, Palokan ja Kuokkalan terveysasemille, joissa ei ole yhtään tilareserviä, on täysin absurdi. Jo nyt on vaikeuksia toteuttaa lakisääteisiä määräaikoja hoitoon pääsystä. Terveysaseman lakkauttamisesta saatava tilasäästö tulee varmasti moninkertaisina kustannuksina niin kaupungille kuin kuntalaisille, joiden kulkeminen kauemmaksi lähiterveysasemalta vaikeutuu.

Kuntalaiset ovatkin jo aktivoituneet puolustamaan omaa terveysasemaansa. SKP:n Kypärämäen osaston liikkeelle polkaisema nimienkeräys aseman lakkauttamista vastaan on saanut hyvän vastaanoton. http://www.adressit.com/jyvaskylan_keskustan_terveysaseman_lakkauttamista_vastaan

Myös Korpilahdella puolustetaan oikeutetusti omia julkisia terveyspalveluja. Niiden ulkoistamispyrkimysten taustalla ei ole kuntalaisten vaan yksityisten firmojen etu; pyrkimys riittävän suurten voittojen maksimointiin. Korpilahtelaisilla on oikeus omaan julkiseen terveydenhoitoon.

Terveydenhuolto on kaupungin budjetissa iso menoerä. Silti kommunisti eivät kannata päätöksiä, joilla rikotaan lakia. Hölmöläisten hommaa on myös päätöksillä aiheuttaa lisäkustannuksia toisaalle. 

Vanhuspalvelut

”Vanhuspalvelulain ajatus, että lähes kaikki vanhukset hoidetaan kotona kotipalvelujen turvin, on nyt näköpiirissä olevin resurssein täysi kupla” (Hs 7.11.2014 Tarja Tamminen). Tämä pitää paikkansa myös Jyväskylässä.

Ensinnäkin terveyskeskussairaalapaikkojen vähentäminen 20:llä aiheuttaa lisäpaineita erityisesti palveluasumiseen ja kotihoitoon.

Toisekseen Puuppolan hoivakodin yhden osaston lakkauttaminen vaatii 38 asukkaalle uuden paikan löytymistä. Haastetta siinä on kerrakseen, kun valtaosan kerrotaan olevan vuodepotilaita.

Ympärivuorokautisen hoidon palvelutarpeen ja väestöennusteen mukainen lisäpaikkatarve ensi vuodelle on 100 uutta hoitopaikkaa. Budjetti mahdollistaa kuitenkin vain 40 ympärivuorokautisen palveluasumispaikan ostamisen. Loput 60 jäävät sitten jonottamaan kuka mistäkin; joko kalliimmalta sairaalapaikalta tai omasta kodista hyvin epävarmoista oloista. Virkamiehet eivät tietysti voi sitä myöntää, mutta monen omaisen kertomus vahvistaa, että suoranaisesta heitteille jätöstä on kyse.

Budjetin investointiosassa kerrotaan JVA:n rakennuttavan Huhtasuolle 100-paikkaisen vanhusten tehostetun palveluasumisen kiinteistön, jonka kaupunki vuokraa käyttöönsä ja edelleen vanhuksille. Mutta tämä hanke valmistuu aikaisintaan keväällä 2016. Siitä ei ole apua tähän hätään.

Tällä hetkellä kaupunki lopettaa omia paikkoja ja muuttaa niitä ostopalveluiksi. Vanhuspalveluissa omien palvelujen alasajo jatkuu vuodesta toiseen kustannuksista piittaamatta. Tärkeintä näyttää olevan, että oman henkilöstön määrää saadaan pudotettua. Meillä on kuitenkin hyviä kokemuksia esim. lastensuojelusta, jossa on saatu kustannuksia painettua alas, kun ostopalveluja on muutettu omaksi toiminnaksi. Kommunistien mielestä tästä kannattaa ottaa mallia.

Perusopetus

Perusopetuksessa koulunkäynninohjaajien ohjaajien vähentämisestä näyttää tulleen jokavuotinen säästökeino. Kauanko sellainen mahtaa olla käytettävissä? Määräaikaisilta ohjaajilta työn loppuminen merkitsee työttömyyden lisäämistä kaupungin omin toimin.

Jo päätetyt koulujen lakkauttamiset merkitsevät pidempiä koulumatkoja ja suurempia ryhmäkokoja.

Oppilashuollon osalta huomiota kiinnitti maininta, että asiakastyössä tavoitteena on laissa säädettyjen aikarajojen saavuttaminen. Tästä lie pääteltävissä, että tällä hetkellä lakia ei noudateta. Kyllä pitäisi.

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksessa tehostetaan ja tehostetaan. Päiväkodit sullotaan täpötäyteen eikä loma-aikoina kyetä turvaamaan lasten ja perheiden näkökulmien huomioimista. Pelkkä talouden näkökulma sanelee. Viime valtuustossa käsittelyssä ollut aloite koski huolta juuri tästä asiasta.

Päivähoidon tulisi olla lähipalvelu, mutta käytännössä se ei sitä ole. Subjektiivista päivähoito-oikeutta toteutetaan tarjoamalla hoitopaikka jostain päin kaupunkia, mikä voi autottomalle yksinhuoltajalle merkitä täyttä mahdottomuutta arjen pyörittämisessä.

Mistä rahat?

No, mistä sitten voidaan leikata, kun peruspalveluihin esitettävät supistukset eivät ole hyväksyttävissä.

Valtion vastuu

Vuodesta toiseen SKP on tuonut esiin, että pelkkä kunnan omalla hiekkalaatikolla leikkiminen ei riitä. Tarvitaan valtiovallan vastuunottoa. Nythän tilanne on se, että kunnat joutuvat vastaamaan palveluista ja valtio vähentää rahoitusosuuttaan kaiken aikaa.

Ei-peruspalvelut

Vuodesta toiseen olen ehdottanut, että leikata voidaan mm. suhdetoiminnasta, ralleilta, Kihulta, Likesiltä, kunnallisjärjestöille maksettavasta ryhmärahasta, Paviljongista, jäsenmaksuista. Ne eivät ole peruspalveluja. Mutta ehdotus ei ole juuri kelvannut. Tosin Paviljongilta jo leikattiin ja silti se pärjää niin, että sille jopa ehdotetaan valtuuksia saattaa konserttisalia koskevien päätöksenteossa tarvittavien suunnitelmien loppuunsaattaminen ensi vuonna. Keski-Suomen Liiton, Kuntaliiton ja Keski-Suomen kauppakamarin jäsenmaksuosuuksia yllättäen nyt esitetäänkin pienennettäväksi. Tähän voi olla tyytyväinen.

Sen sijaan 66 000 euron määrärahan lisäysesitys valtuuston ja hallituksen puheenjohtajien palkallisuuden mahdollistamiseen ei saa kommunistien kannatusta. Ylimpien luottamushenkilöiden palkallisuuteen siirtyminen vie kohti pormestarimallia. Se myös jakaa luottamushenkilöt entistä enemmän kahden kerroksen väkeen ja vahvistaa pienen piirin vallankäyttöä.

Tässä taloudellisessa tilanteessa, YT-neuvottelujen keskellä esitys ei myöskään ole perusteltu. Ihmettelen myös summan esiintymistä budjettikirjassa tässä vaiheessa, kun ko. asiaa koskevaa kohtaa palkkiosäännössä ei ole vielä tuotu valtuustoon vahvistettavaksi.

__________________________________________________________________________

SKP:n esitys lausunnoksi luonnoksesta kuntarakennelain muuttamisesta, kv. 24.3.2014

Jyväskylän kaupunki toteaa lausuntonaan seuraavaa:

  1. Valtuusto ei hyväksy lakiesitykseen kirjattuja kriteerejä ja periaatteita, jotka antavat valtioneuvostolle mahdollisuuden pakkoliitoksiin. Kriteerit ovat yksipuolisesti suurkuntia suosivia. Seudullinen kansanäänestys antaa isojen kaupunkien asukkaiden enemmistölle mahdollisuuden päättää pienempien kuntien lopettamisesta vastoin noiden kuntien asukkaille perustuslaissa taattua itsehallintoa. Jyväskylän kaupunginvaltuusto korostaa kuntien itsenäistä päätäntävaltaa.
  2. Lakiesitykseen sisältyvät kaupunkiseutuperusteet ovat yksipuoliset ja ylikorostavat työssäkäyntiin liittyviä seikkoja. Kuntien palvelujen suurimmat käyttäjäryhmät ovat muita kuin työssäkäyviä. Lähipalvelut ja lähidemokratia on syytä nostaa agendalle.
  3. Lakiesityksessä ylikorostetaan kuntarajojen merkitystä, eikä oteta huomioon sitä, että alueelliseen rakenteeseen ja eriytymiseen vaikuttavat olennaisesti monet muut tekijät, kuten kaupan rakenne, valtionhallinnon ja korkeamman koulutuksen keskittyminen sekä joukkoliikenteen kehittämisen puutteet. Kuntarajojen siirtelyllä ei olemassa olevia ongelmia ratkaista.
  4. Kaupunginvaltuuston mielestä kuntarakenteita koskeva lainsäädäntö tulee laittaa uuteen valmisteluun, jossa otetaan huomioon kuntien mielipiteet ja tehdään valmistelua parlamentaarisessa komiteassa.

 _______________________________________________________________________

Vuoden 2014 budjetin muutosesitykset ja miten niille kävi

kaupunginvaltuusto 2.12.2013

Riitta Tynjä/SKP

YLEISPERUSTELUT

Strategiset kehittämishankkeet 2014

Talouden tasapainottamisohjelma 2014-2016

Palveluverkkoratkaisut, jotka sisältyvät vuoden 2014 talousarvioon (s. 11-12)

SKP:n esitys: Poistetaan kokonaan kappaleet Varhaiskasvatus, Kirjastot, Terveydenhuolto ja Vanhuspalvelut

Perustelu: Em. kohdat sisältävät lähipalveluiden leikkaamista sekä palveluiden yksityistämistä. Niiden vaikutukset kohdentuvat rankimmin heikompiosaisiin.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

 

SKP:n esitys: Hallintosääntöä koskevat kaksi kappaletta poistetaan kokonaan ( s.13).

Perustelu: Valtuusto päättää myöhemmin erikseen hallintosäännöstä, joten on ennenaikaista ennakoida tulevia päätöksiä budjetissa.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

 

KÄYTTÖTALOUSOSA

Konsernihallinto ja kilpailukyky

 

Kaupunginvaltuusto - ja hallitus (s. 63)

SKP:n esitys: Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 100 eurolla vuodessa valtuutettua kohden esitetyn 300 euron sijasta.

Perustelu: Myös puolueiden tulee osallistua säästötalkoisiin. Kunnallisjärjestöt eivät mene tällä toimella konkurssiin. Säästö 13 400 euroa.

Minna Mäkinen(ps) kannatti esitystä. Äänin 51- 15- 1 tyhjä skp:n esitys ei mennyt läpi.

Ryhmärahan pienentämisen kannalla oli skp:n lisäksi koko ps-ryhmä, vas:sta 4 (2 ei), vihreistä Maia Fandi sekä sdp varavaltuutettu (Simo Halttunen). Tyhjää äänesti vihreiden varavaltuutettu Tero Uuttana.

 

Osaamis- ja elinkeinopolitiikka (s. 67-68)

SKP:n esitys: Paviljonkisäätiön avustusta leikataan 400 000 eurolla.

Perustelu: Toimintaa vaarantamatta avustusta on voitu leikata vuosittain 100 000 eurolla. Nyt on kyettävä reippaampiin säästöihin- > puolitetaan nykyinen avustus. Säästö KH:n esitykseen verrattuna 300 000 euroa.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

 

SKP:n esitys: Kaupunki ei myönnä KIHU:lle vuokra-avustusta normaalin toiminta-avustuksen lisäksi.

Perustelu: Mikäli tilakustannukset kasvavat, perii kaupunki myös omilta hallintokunniltaan lisävuokria sen sijaan että antaisi niihin avustusta. Säästö 139 000 euroa.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

 

SKP:n esitys: Rallien tukemisesta kaupungin varoin luovutaan.

Perustelu: Rallit näyttävät pärjäävän taloudellisesti hyvin. Niiden tukeminen ei ole kaupungin perustehtävä vallankaan taloudellisesti tiukkoina aikoina. Säästö 260 000 euroa.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Vihreät esittivät em. rahan leikkaamista 100 000 eurolla. Skp oli esityksen kannalla.

Äänin 52- 14 – 1 tyhjää esitys ei mennyt läpi. Rallirahan leikkaamisen kannalla oli 7 vihreän lisäksi, 4 vas, 2 ps ja 1 skp. Tyhjää äänesti Mauno Vanhala(ps).

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut

 

Terveyspalvelut

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen ( s. 84- 85)

SKP:n esitys: Poistetaan kokonaan kappale ” Terveyspalveluihin kohdennettuina säästöinä toteutetaan kaikkia palveluita koskeva palveluverkon tehostaminen, jonka kautta saavutetaan 1,65 milj. euron säästö. Tehostaminen toteutetaan henkilöstö- ja eläkepoistumaa hyödyntämällä, jolloin avoimena olevat virat ja toimet jätetään täyttämättä. Korpilahden, Tikkakosken, Säynätsalon ja Huhtasuon terveysasemat nykyisessä muodossaan lakkautetaan ja osa näistä terveyspalveluista siirretään v. 2014- 2015 toteutettaviin monipalvelupisteisiin, jolloin säästöjä syntyy tilakustannuksista.”

Perustelu: Terveysasemien tulee olla lähipalveluja. Niiden keskittäminen ja vieminen etäälle vaikeuttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten pääsemistä palvelun piiriin.

Matti Björk (ps) kannatti esitystä. Äänin  47-20 esitys ei mennyt läpi.

Esityksen puolesta äänesti skp:n lisäksi koko ps-ryhmä (8), vas:sta vain 2 (Paul Abbey ja varavaltuutettu Irma Hirsjärvi) sekä keskustan ryhmästä 9! Vain 2 kh:n kepulaista ei ollut esityksen kannalla.

 

Vanhus- ja vammaispalvelut

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen ( s. 92)

SKP:n esitys: Poistetaan lause ” Palvelusetelimäärärahan lisäys vasta yli 75-vuotiaiden kasvavaan palvelutarpeeseen”

Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

 

SKP:n esitys: Poistetaan lause (s. 94) ”Kahden ympärivuorokautisen toimintayksikön palvelut kilpailutetaan ja palvelut tuotetaan palvelusetelillä.”

Perustelu: Oman toiminnan vahvistaminen tulee olla ensisijaista. Yksityiset palvelut voivat täydentää. Omia palveluja pitää olla käytännössä valittavissa.

Minna Mäkinen (ps) kannatti esitystä. Äänin 56- 11 esitys ei mennyt läpi. Esityksen kannalla oli skp:n lisäksi 7 ps (Uski ei) ja vas:sta Marjukka Huttunen, Irma Hirsjärvi ja Paul Abbey.

 

Kasvun ja oppimisen palvelut

 

Varhaiskasvatuspalvelut

Muutokset suhteessa edelliseen vuoteen (s.101)

SKP:n esitys: Poistetaan lause ”Elokuun 2014 alusta alkaen lakkautetaan palveluverkkoratkaisuihin liittyen kolmen pienen yksikön toiminta.”

Perustelu: Päivähoidon tulee olla lähipalvelua perheille. Osalle lapsia pieni yksikkö on tarpeen mahdollistaen esim. sisarusryhmät.

Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

 

Perusopetuspalvelut

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen (s.104)

SKP:n esitys: Poistetaan lause ”Vahtimestaritoimintoja järjestetään uudelleen.”

SKP:n esitys: Poistetaan lause ” Koulunkäynninohjaajien työpanosta vähennetään 5 htv 1.8.2014 lukien.”

Perustelu: Koulunkäynninohjaajien tarve ei ole vähentynyt ja heidän työpanostaan tarvitaan nimenomaan nykyisiin tehtäviin.

Vas ehti tehdä samansisältöiset esitykset ja ne otettiin äänestyksen pohjaksi.

Koulunkäynnin ohjaajia koskeva kohta hävisi äänin 58-8 1 tyhjä. Muutosesityksen kannalla oli skp:n lisäksi ps:stä Tuupainen ja Vanhala sekä vas-ryhmästä 5, Vesa Kupari, vas äänesti tyhjää.

Vahtimestaritoimintoja koskeva kohta hävisi äänin 56-8-3 tyhjää. Muutoksen puolesta äänesti skp:n lisäksi 5 vas:sta (Kupari tyhjää), ps:stä Tuupainen ja Björk, tyhjää äänesti Kimmo Ojala (sdp) ja Kirsi Knuuttila (kesk).

  

Kulttuuri- ja liikuntapalvelut

 

Kehittämistavoitteet/kulttuuri- ja liikuntapalvelut (s. 108)

SKP:n esitys: Lisätään kohdaksi 10. ”Kulttuuri- ja liikuntalautakunnan toimialueella valmistellaan aktiivipassin määräaikainen kokeilu. Aktiivipassin käyttöönotosta ei saa aiheutua lisää kustannuksia.”

Perustelu: KH on jo tehnyt em. päätöksen ja valtuuston päätöksellä sen toimeenpanoa halutaan vahvistaa.

Marjukka Huttunen(vas) kannatti esitystä. Äänin 51 -16 esitys ei kuitenkaan mennyt läpi. Esityksen puolesta äänesti skp:n lisäksi koko ps-ryhmä (8), vas:sta 4, keskustasta Aila Paloniemi, Heidi Rentola ja Kirsi Knuuttila!

 

Palveluverkkoratkaisut ja selvitettävät asiat (s. 109)

SKP:n esitys: Poistetaan lause ”Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastoista luovutaan vuonna 2014.

Esitystä kannatti Kirsi Knuuttila(kesk).  Äänin 40 – 26- 1 tyhjä esitys ei mennyt läpi. Sen puolesta skp:n lisäksi äänesti koko ps-ryhmä (8), vas:sta neljä, vihreistä Ammondt ja Fandi, kepusta 6 ja sdp:stä 5 (Halttunen, Isomäki, Hämäläinen, Haapsalo ja Simola). Tyhjää vas:n Vesa Kupari.

 

SKP:n esitys, että myös s. 114 poistetaan vastaava lause ” Kuokkalan ja Kypärämäen kirjastotiloista ja toiminnasta nykyisessä laajuudessa luovutaan.”

Perustelu: Kirjastot ovat lähipalveluja. Niiden poistaminen vaikeuttaa eniten autottomien ja köyhien elämää.

Esitystä kannatti Kirsi Knuuttila (kesk) ja Kauko Tuupainen (ps). Mutta kun vas:lla oli samansisältöinen esitys, jonka ehtivät tehdä ryhmäpuheenvuorossaan ennemmin, piti jompikumpi esitys vetää pois. Pj:n mukaan ei voitu todeta samanlaista esitystä ei voitu todeta kahden eri ihmisen tekemänä!

Äänestettiin siis vas:n samansisältöisestä esityksestä, joka äänin 38 -28 -1 tyhjä ei mennyt läpi. Esitystä kannatti vas 5, vihr 3, ps 8, sdp 4., kd 1, kesk 6 ja skp 1.

 

 

Kaupunkirakennepalvelut

 

Liikenne- ja viheralueet

Toiminnan kuvaus ja muutokset suhteessa edelliseen vuoteen (s.131)

SKP:n esitys: ”Suunnittelun resursseja lisätään kolmella ( ei yhdellä) henkilöllä, koska konsulttityön  hintataso on noussut ja suunnittelu omana työnä tulee edullisemmaksi”.

Perustelu: Koska työ omana työnä on edullisempaa, on järkevää lisätä sitä enemmän.

Kukaan ei kannattanut esitystä, joten se raukesi.

 

INVESTOINTIOSA

Urheilu- ja retkeilyalueet, investoinnit yhteensä (s. 150)

 

SKP:n esitys: Lisätään pesäpallon olosuhteiden kehittämiseen 320 000 euroa.

Perustelu: Hippoksen nurmikenttä ei ole pelaajille turvallinen. Eri lajeja tulee kohdella tasapuolisesti.

Tätä esitystä ei tehty, koska hieman samansisältöinen esitys ( 240 000e ja rahoitus budjetin sisältä)) tuli alussa jo kok. esityksenä. Siitä äänestettiin ja äänin 14- 51- 2 tyhjää esitys meni läpi.

Muutosesitystä eivät kannattaneet: ps 6, kesk. 3, vihr 2, vas 1, kd 1 ja sdp 1. Tyhjää äänesti 1 vas ja 1 vihr.

 

Kunnallistekniikan investoinnit( s. 150-152)

SKP:n esitys: Poistetaan määrärahavaraukset Lutakon aukioon ( 450 000 e) ja Lutakon satamaan ( 500 000e)

Perustelu: Em. investoinnit eivät ole ensisijaisia esim. katujen saneerauksiin verrattuna.

Esitystä ei kukaan kannattanut, joten se raukesi.

Sen sijaan Vas esitti vain Lutakon aukion poistamista, jota skp myös kannatti.  Äänin 36- 28 – 3 tyhjää esitys ei kuitenkaan mennyt läpi. Poistamisen kannalla oli skp:n lisäksi koko vas-ryhmä (6), ps:stä 6 (Tuupainen ja Saxberg ei), sdp:stä 9, vihreistä 4 ja keskustasta 2. Tyhjää äänesti 1 vihr, 1 sdp ja 1 kesk.

 

____________________________________________________________________________

Budjetin 2014 lähetekeskustelu 4.11.2013

Aktiivipassialoitteesta/Riitta Tynjä

Tammikuussa 2012 jättämäni valtuustoaloite ns. aktiivipassista palautettiin vuosi sitten budjettivaltuustossa uudelleen valmisteltavaksi (äänin 47-27-1 pois).  Passin käyttöön ottoon ei tämän vuoden budjettiin löytynyt rahaa, mutta sen perusteellisempaan selvittelyyn löytyi valtuuston enemmistö.

Passin ideahan on, että matala tulotaso ei olisi esteenä ihmisen monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle. Työttömyyden kasvaessa sen tarve on ilmeinen ehkäisemään osaltaan ihmisten syrjäytymistä.

Passin käyttöön otto joukkoliikenteessä on tällä hetkellä hieman haasteellista johtuen mm. muutoksista joukkoliikenteen järjestämisessä vuoden 2014 aikana.

Sen sijaan kaupungin omien kulttuuri- ja liikuntapalvelujen osalta se mielestäni toimisi USO-hengen mukaisesti, kun eri hallintokunnat ottaisivat vastuuta toimista, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään hyvinvointia.

Kulttuuri- ja liikuntalautakunnassa on tietojeni mukaan asiaa käsitelty siltä pohjalta, että on verrattu normaali lipunhintaa ja alehintaa ja todettu, että budjettiin tarvitaan tulojen menetyksiä varten yli 100 000 euroa! Ja sellaiseen ei tietysti ole rahaa.

Tiedän, että pitkäaikaisella toimeentulotukiasiakkaalla ei ole realistisia mahdollisuuksia mennä teatteriin tai uimahalliin ja maksaa siitä normaalihinta. Siksi lautakunnassa tehty vertailu on vailla todellista pohjaa. Oikeampaa on arvioida, paljonko köyhät kävisivät alehinnalla vaikkapa teatterissa tai uimahallissa. Se summahan olisi suoraa lisätuloa kulttuuri- ja liikuntatoimelle. Sillä lisämenojahan ei aiheutuisi kuin ehkä hieman veden ja saippuan kulutuksesta.

 Esitän, että kulttuuri- ja liikuntapalveluihin voidaan lisätä seuraava kappale:

 ”Otetaan käyttöön aktiivipassi kaupungin omissa kulttuuri- ja liikuntapalveluissa”

________________________________________________________________________

Talousarvion lähetekeskustelu 4.11.2013/SKP/Riitta Tynjä

SKP on toistuvasti tuonut esiin valtiovallan toimenpiteiden vaikutuksen kuntatalouteen. On ilahduttavaa, kun kaupunginjohtajakin nyt talousarvioesityksessään kertoo niin valtionosuusleikkausten kuin valtion rakennemuutosohjelman vaikutuksista. Jyväskylällehän tuon viime mainitun osuus on 50 miljoonaa euroa, siis sama summa, mikä on asetettu YT:n tavoitteeksi.

Kuntien taloutta ei saada kuntoon vain niiden omilla toimilla vaan tarvitaan valtakunnan tason ratkaisuja mm. verotuksessa. Olemme kuitenkin realisteja sen suhteen, että Jyväskylän ensi vuoden budjettiin emme vielä saa sieltä apuja. Mutta odotamme, että eduskunnassa edustettuina olevien puolueiden edustajat ette jatkossa ole leikkaamassa kuntapalveluista perustellen, ettei muita vaihtoehtoja muka olisi.

Talousarvion yleisperustelut sisältävät talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2014- 2016. Sen mukaan palveluverkkoja koskevia ratkaisuja valmistellaan niin, että useita päiväkoteja, kouluja, kirjastoja ja terveysasemia lakkautetaan. Päättäjiä ja kuntalaisia rauhoitellaan, että näitä kaikkia palveluja ei lakkauteta tämän budjetin hyväksymisellä. Nyt päätetään vain niistä palveluista, jotka mainitaan nimeltä tässä esityksessä. Kuitenkin nyt annetaan ohje jatkovalmistelulle.

Toisaalta esityksessä todetaan, että terveyspalveluihin kohdistetaan 1,65 milj. euron säästö, joka saadaan palveluverkon tehostamisella. Kuitenkaan ei mainita, mitä konkreettisia palveluverkkomuutoksia tämä tarkoittaa. Samoin todetaan, että elokuusta 2014 lakkautetaan päivähoidossa kolmen pienen yksikön toiminta mainitsematta niiden nimiä. Myös vanhus- ja vammaispalveluissa kerrotaan yhden ympärivuorokautisen yksikön toiminnan loppuvan. Epämääräisesti todetaan asiakkaiden siirtyvän muille vapautuville paikoille tai palveluseteleiden piiriin. Seteleillehän pitää aina olla vaihtoehtona valittavissa oma palvelu. Entä jos omissa palveluissa ei olekaan paikkoja?

SKP on aina pitänyt tärkeänä lähipalveluiden turvaamista sekä kunnan omien palvelujen riittävää osuutta palvelutuotannossa. Kantamme on sama edelleen. EU:n kestävän kaupunkikehityksen periaatteiden mukaan lähipalvelujen tulee olla taajamissa kävelyetäisyydellä. Lähipalveluja ovat päiväkoti, peruskoulu, terveysasema, neuvola ja kirjasto.

Palvelujen keskittäminen aiheuttaa heikompiosaisille vaikeuksia palvelujen saamisen suhteen. Tällöin palvelulinjauksissa hyväksytyt ennalta ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen periaatteet eivät toteudu. Akuuttina esimerkkinä: infulenssarokotukset on nyt keskitetty Kyllöön kolmeksi lauantaiksi, kun niitä aiemmin oli mahdollista saada omalta lähiterveysasemalta. Moni jättää nyt ottamatta tarpeellisen rokotuksen hankalien kulkuyhteyksien takia.

Nyt esitettäviä kolmen kirjaston lakkauttamisia SKP ei hyväksy. Niistä saatavat tilasäästöt ovat esim. Kuokkalan osalta mitättömät. Kyse on myös laajemmasta periaatteellisesta asiasta. Nyt alakoululaiset voivat itsenäisesti käyttää oman alueen lähikirjastoa. Mutta jos kaikki esitykset toteutuvat, joutuvat lapset kulkemaan esim. kaupungin keskustaan. Tämän kehityksen myötä lasten tottumus kirjaston käyttöön jää kovin heiveröiseksi.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluissa huomiomme on kiinnittynyt siihen, että samalla kun kirjastopalveluista leikataan, teatterin, orkesterin, museoiden ja kansalaisopiston määrärahoihin ei kosketa. Ehkei kyse ole suuresta summasta, mutta ihmettelemme, kuuluuko esim. käsityöneuvonta kunnan perustehtäviin.

Kehitysvammaisten elämäntaidon yksikön lakkauttaminen olisi osaoptimointia, joka siirtäisi kustannuksia soteen. Luontokoulun lakkauttamisella ei myöskään saada säästöjä. Koulunkäynninohjaajia ei mielestämme tule vähentää. Eikä myöskään muuttaa heidän työnkuvaansa vahtimestarin tehtävien hoitamiseen.

Myös kaupunkirakennepalveluissa on havaittu oman työn tulevan konsulttipalveluiden ostoa edullisemmaksi. Esitämmekin, että yhden vakanssin sijasta perustetaan useampi ja näin voidaan säästää enemmän. Tällöin verotulotkaan eivät karkaa maailmalle.

SKP on esittänyt oman tuotannon osuudeksi vähintään 80 %. Ostopalveluiden osuus on nyt kaiken kaikkiaan 75 milj. euroa. Kun sitä aletaan tarkastella kriittisesti, on meillä siinä merkittävä säästöpotentiaali.

Mistä rahat? SKP esittää:

-       Paviljonki on myös pärjännyt, vaikka sen avustusta on viime vuosina leikattu. Esitämme avustuksen puolittamista, jolloin säästöä saadaan 400 000 euroa.

-       Kaikkien jäsenmaksujen tulee olla kriittisen tarkastelun alla. Mitä kaupunki hyötyy Kuntaliiton, K-S kauppakamarin, K-S liiton, liiton kehittämisrahaston jne. jäsenyyksistä.

-       Tapahtumat ja suhdetoimintarahasta voi nipistää esitettyä enemmän. Verovaroja ei pidä käyttää erilaisten tapahtumien yhteydessä vastaanottojen kustantamiseen eliitille.

-       Me päättäjät voimme myös näyttää esimerkkiä ja maksaa itse omat lounaamme.

-       Ryhmärahan poistamisella (20 100 euroa) voimme pitää auki muutamia leikkikenttiä ja uimarantoja. Silti kunnallisjärjestöt eivät mene konkurssiin.

-       Omaan toimintaan panostaminen tuo säästöä. Siitä meillä on jo useita esimerkkejä. Tätä keinoa on syytä laajentaa.

Kokoomuksen valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöön ottamisesta on  KH;ssa palautettu uudelleen valmisteltavaksi. Aloitetta ei siis ole toistaiseksi käsitelty eikä hyväksytty valtuustossa.  Mielestämme ei ole asiallista ujuttaa sitä tähän budjettiesitykseen vaan kaikkia aloitteita tulee kohdella tasavertaisesti.

Esitämme em. kohdan poistamista budjetista.
___________________________________________________________________

SKP:N JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄ      

 Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto

 Valtuustokysymys rakentamiskustannuksista

 Jyväskylän kaupunki velkaantuu ennen muuta mittavien, mutta tuiki välttämättömien peruspalveluinvestointien johdosta. Uusia päiväkoteja, kouluja ja terveysasemia on rakennettava ja kunnostettava huonokuntoisten ja terveydelle vaarallisten toimitilojen tilalle. Valitettavasti investointiohjelmiin on sisällytetty myös joitain kerskainvestointeja kuten ralleja varten rakennettu Paviljongin kilpailukeskus.

Vuosina 2011- 2013 kaupungin rakennusinvestoinnit ovat olleet yhteensä noin 240 miljoonaa euroa. Kaupungin osakeyhtiöiden investoinnit eivät ole mukana summassa. Uudisrakentamiselle ja peruskorjaukselle on suuri tarve myös jatkossa, vuosittain noin 40 -50 miljoonan euron arvosta.

Rakentaminen on Jyväskylässä kuten muissakin kasvukeskuksissa erittäin kallista. Suuret rakennusliikkeet käyttävät markkina-asemaansa hyväksi hintatason nostamiseksi.

Millä keinoin Jyväskylän kaupunki voi hillitä rakentamiskustannusten nousua?

Lisäkysymys: Millaisia tuloksia kaupungin rakennuskohteiden kilpailutuksista on saatu?

Lisäkysymys : Kuinka yleistä on, että rakentamisen hankesuunnitelmien tavoitehintalaskelmat alittuvat?

Jyväskylässä 15. elokuuta 2013

Riitta Tynjä

kaupunginvaltuutettu
____________________________________________________________________________

Valtuustoaloite kaupungin toimielinten kokousten julkisuudesta

Avoimen yhteiskunnan tunnuspiirteisiin kuuluu tiedon avoimuus ja julkisuus. On tärkeää, että asioista kiinnostuneet kansalaiset voivat seurata päätöksentekoa joko paikan päällä tai esimerkiksi netistä suorana lähetyksenä tai jälkeenpäin tallenteina. Nyt tällainen on mahdollista valtuuston kokousten osalta.

Kuntalain 57§:n mukaan muun toimielimen kuin valtuuston kokoukset ovat julkisia vain, jos niissä ei käsitellä asiaa tai asiakirjaa, joka on lailla säädetty salassa pidettäväksi, ja jos toimielin niin päättää. Laki siis mahdollistaa toimielinten avoimet kokoukset muiden kuin salassa pidettävien asioiden osalta.

Esitän, että kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien kokousten julkisuudesta päättäminen käsitellään ko. toimielimissä.

Jyväskylässä 25.maaliskuuta 2013

Riitta Tynjä, SKP

Muut aloitteen allekirjoittaneet valtuutetut:

Tero Uuttana, vihr, varav.

Touko Aalto, vihr

Maia Fandi, vihr

Jukka Ammondt, vihr

Kaisa Peltonen, vihr

Eila Tiainen, vas

Marjukka Huttunen, vas

Paul Abbey, vas

Harri Nieminen, vas, varav.

Minna Mäkinen, ps

Heli Kupari, ps

Mauno Vanhala, ps

Jukka Hämäläinen, sdp

________________________________________________________________________

SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä/ Jyväskylän kaupunginvaltuusto 4.3.2013

Asia 43 Vastaus valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja palvelulinjauksista

SKP:n valtuustoryhmä ei yhdy kaupunginhallituksen ehdotukseen vaan esittää, että kaupunginvaltuusto päättää antaa seuraavanlaisen vastauksen valtiovarainministeriön lausuntopyyntöön:

Kuntien rahoitusta on vahvistettava

Jyväskylän kaupunginvaltuusto toteaa, että keskeinen ongelma on kuntien palvelujen rahoitus. Sitä ei kuntaliitoksilla ratkaista. Valtuusto edellyttää, että valtiovalta ryhtyy toimiin kuntien rahoituksen vahvistamiseksi mm. perumalla valtionosuusleikkaukset, saattamalla pääomatulot kuntaverolle, nostamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta ja parantamalla kuntien mahdollisuuksia kehittää tuloa tuottavaa kunnallista liiketoimintaa.

Kunnallista itsehallintoa on kunnioitettava

Jyväskylä katsoo, että kuntien hallinnon tulee perustua asukkaiden itsehallintoon. Kuntarakenteiden muutoksilla ei pidä kaventaa asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia vaan niitä on kehitettävä osallistuvan lähidemokratian keinoin.

Seudullisten kysymysten järjestämiseksi tarvitaan kunnanvaltuustojen lisäksi kansanvaltaisempaa aluehallintoa. Jyväskylä esittää nykyisistä epädemokraattisista kuntayhtymistä luopumista. Tilalle tarvitaan suorilla vaaleilla valittava maakuntavaltuusto, jonka tehtäviin kuuluisi mm. erikoissairaanhoito.

Jyväskylä kunnioittaa naapurikuntien tahtoa ja toteaa, ettei ole syytä ryhtyä erityisten kuntajakoselvitysten tekemiseen.

Jyväskylä ei kannata sellaista lainsäädäntöä, joka sisältää kunnille velvoitetta liitoksiin tai antaa valtioneuvostolle valtuudet toteuttaa pakolla kuntaliitoksia.

Lähipalvelut on turvattava

Kuntauudistuksen keskeisenä lähtökohtana tulee olla lähipalvelujen turvaaminen ja lähidemokratian kehittäminen.

Perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut tulee jatkossakin olla kaupungin omana toimintana. Kaupungin vastuuta ei tule rajata vain palvelujen järjestämiseen vaan sen tulee tuottaa peruspalvelut pääosin itse. Siihen on turvattava riittävä ja osaava henkilöstö. Kuntaministerin esittämä tavoite henkilöstön vähentämisestä eläköitymisen kautta 10 prosentilla tulee hylätä.

____________________________________________________________________________

Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

Jyväskylän kaupunginhallitus


Perusturvalautakunta päätti 7.2.2013 kokouksessaan omaishoidontuen uusista myöntämiskriteereistä, joilla tuen saamista tiukennettiin. Samalla pidettiin voimassa päätökset, joilla aiempia tukisummia pienennettiin.  Lautakunta vetosi, että sillä ei ollut edellisen lautakunnan ja valtuuston päätösten takia valtuuksia tehdä asiassa mitään tämänhetkisen asiantilan parantamiseksi.

Omaishoidontuki on kunnan lakisääteinen tehtävä, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia. Lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi kunnan tulee varata talousarvioon tarvetta vastaava määräraha.

Omaishoidon tuen tarpeen kasvu on ilmeinen. Yhä huonokuntoisempia ihmisiä hoidetaan kotona omaishoidon turvin. Jyväskylä on varannut talousarviossaan vuosi vuodelta vähemmän rahaa omaishoidontukeen, vaikka tarve olisi ollut juuri päinvastainen. Omaishoitajille annettava tuki ja työn jatkuvuuden turvaaminen ovat tärkeä signaali kaupungin taholta omaishoitajien työtä kohtaan.

Nyt päätetyt tiukennukset ja leikkaukset tuovat kohtuuttomia tilanteita ihmisten arkeen. Menettely aiheuttaa myös kalliimpia kustannuksia kunnalle, jonka toisaalta tulisi pyrkiä järkevään taloudenpitoon kaupungin tiukassa taloustilanteessa.

Valtuutettujen tulisi saada päätöksenteon pohjaksi arvio lisämäärärahan tarpeesta erilaisilla vaihtoehdoilla, myös sellaisella, jossa vanhat kriteerit pidetään voimassa ja uusien asiakkaiden määrä arvioidaan realistisesti.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että valtuusto kutsutaan koolle käsittelemään ja päättämään omaishoidontukiasiasta.

Jyväskylässä 11.helmikuuta 2013

Riitta Tynjä ja 16 muuta kaupunginvaltuutettua

_______________________________________________________________________________

Kaupunginjohtaja Markku Andersson

 

VALTUUSTOKYSYMYS KOSKIEN KUNTALAISTEN KUULEMISTA KUNTARAKENNELAKILUONNOKSESTA SEKÄ SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELURAKENNELINJAUKSISTA

Valtiovarainministeriö on pyytänyt 22.11.2012 kunnilta lausuntoa kuntarakennelakiluonnoksesta sekä erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelinjauksista 7.3.2013 mennessä.

Vuosi sitten kunnilta pyydettiin lausuntoja Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksestä. Tuolloin aikataulu oli tiukka ja kaupunki ei virkamiesten vastausten mukaan ”ehtinyt” kuulla kuntalaisia.

Paras-hankkeesta alkanut prosessi jatkuu. Kyse on kuntakenttää koskevista mittavista muutoksista. On tärkeä, että kuntia kuullaan ja valtuustot voivat ottaa kantaa esityksiin.

Yhtä tärkeää on, että kaikilla kuntalaisilla on mahdollisuus tulla kuulluksi. 22.3.2010 hyväksytyn kaupunkistrategian yhtenä tavoitteena on jyväskyläläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen.

Kysyn

Miten Jyväskylän kaupunki aikoo kuulla kuntalaisia kuntarakennelakiluonnoksesta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennelinjauksista?

Jyväskylässä 29. tammikuuta 2013

Riitta Tynjä

kaupunginvaltuutettu, komm

____________________________________________________________________________

Valtuustoaloite aktiivipassin käyttöönotosta/ kv. 3.12.2012/Riitta Tynjä

 Aktiivipassialoitteessa esitetään, että yli kuusi kuukautta yhtäjaksoisesti toimeentulotukea saavat olisivat oikeutettuja tuntuviin alennuksiin joukkoliikenteessä sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluissa.

Tätä aloitetta on käsitelty kaupunkirakennelautakunnassa sekä kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunnassa ja pariin otteeseen vielä perusturvalautakunnassa. Kaupunginhallitus esittää, että perusturvalautakunnan selvitys on riittävä.

Olen eri mieltä asiasta. Perusturvalautakunnan lausunto parani kyllä huomattavasti palautuksen jälkeen ja lausunnossa tarkastellaan nyt käytännönläheisemmin sitä, millainen merkitys yksilön ja perheen hyvinvoinnille on sillä, onko ihmisellä varaa harrastaa ja liikkua. Tarkastelunäkökulma oli kuitenkin heti alusta alkaen pelkkiä euroja tuijottava ja loppupäätelmä sen mukainen.

Sekä kaupunkirakennelautakunnan että kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunnan lausunnoissa  todetaan, että aloite on kannatettava. Kaupunkirakennelautakunnan lausunnossa todetaan, että asiasta on vaikea sanoa enempää, koska aktiivipassin käyttöönotosta ei Jyväskylässä ole tehty yhtenäistä selvitystä. Miksi sitä ei tehty tässä yhteydessä? Eikö pitäisi selvittää, ennen kuin voi lausua? Lausunnon antajan tietämättömyyttä osoittaa viittaus perhekohtaisen väärinkäytön mahdollisuudesta. Kun puhutaan toimeentulotukiasiakkaasta, voi se olla muutakin kuin yksin asuva henkilö. Kun kyse on perheestä, kaikki sen jäsenet ovat toimeentulotuen saajia.

Kulttuuri-liikunta ja nuorisolautakunnan lausunnossa viitataan lähinnä työttömille suunnattuihin ryhmiin ja alennuksiin. Toimeentulotukiasiakkaat eivät kuitenkaan ole kaikki työttömiä. On sairaita, pienillä palkoilla eläviä yksinhuoltajia, vanhempainrahalla tai kotihoidontuella olevia. He eivät ole oikeutettuja alennuksiin. Monen heistä on myös vaikea osallistua johonkin tiettyyn aikaan olevaan ryhmään tai odottaa viime tipan paikkoja teatteriin, kun lastenhoitoapua ei noin vain ole saatavissa. On huomattava myös, että lähipalveluita ollaan kaiken aikaa leikkaamassa. Tällöin esim. lähikirjasto ei olekaan kävelyetäisyydellä. Liikuntapalveluista olisin odottanut esim. uimahallin ja kuntosalien osalta asian selvittämistä. Myös kulttuuri- liikunta ja nuorisolautakunta esittää, että olemassa olevat palvelut on syytä kartoittaa. Miksi sitä ei ole tehty tässä yhteydessä?

Vastauksessaan molemmat lautakunnat tuovat esiin, että tulojen menetys tulisi kompensoida palvelun järjestäjille. Ihmettelen, että minkä tulojen menetys? Jos vaihtoehto on, että köyhä ei käy lainkaan vaikkapa teatterissa tai että hän ostaa sinne alennuslipun, niin eikö tuo jälkimmäinen vaihtoehto tuo sen alennuslipun hinnan verran lisää rahaa kassaan.

Puheet siitä, että sosiaalitoimen tulisi korvata aiheutuneita kuluja, ovat myös outoja ja epäloogisia. Kun joku esittää opiskelijakortin ja saa sillä alennuslipun, ei silloin vaadita, että alennuksen osuus tulisi vaikkapa koulun korvata. Tai että eläkeläisalennuksesta laskun maksaisi joku muu. Miksi siis aktiivipassilla alennuksen saajaa kohdeltaisiin toisin? Siksikö, että köyhyys katsotaan olevan sosiaalitoimen vastuulla?

Aktiivipassi olisi hyvä esimerkki siitä, miten Uson mallin mukaisesti kaikki kaupungin hallintokunnat ottavat vastuuta toimista, joilla ehkäistään syrjäytymistä ja edistetään hyvinvointia. Nehän eivät ole vain sosiaali- ja terveystoimen kontolla olevia asioita.

Esitän, että aloite palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että  aktiivipassin käyttöönotosta tehdään kattavat selvitykset.

Aloite palautui uudelleen valmisteltavaksi äänin 47- 27-1 pois!

Palautuksen kannalla oli skp:n lisäksi koko sdp:n ryhmä (21), vihreistä 8, koko vasemmistoliiton ryhmä (6),koko kd-ryhmä ( 4 ), keskustasta neljä ja koko ps.ryhmä (3)

______________________________________________________________________________

 

Muutosesitykset vuoden 2013 budjettiesitykseen/3.12.2012 kaupunginvaltuusto/SKP/Riitta Tynjä

 

KÄYTTÖTALOUSOSA

KONSERNIHALLINTO JA KILPAILUKYKY

Kaupunginvaltuusto ja – hallitus ( s.61)

Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:

Poistetaan kolmannen kappaleen viimeisin lause, joka kuuluu ”valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 300 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti” . Tästä saadaan säästöä yli 20 000 euroa.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Osaamis- ja elinkeinopolitiikka (s. 65)

Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n alkuperäinen esitys:

Jyväskylän Paviljonkisäätiö-otsikon alla oleva kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:"Paviljonkisäätiön vuotuista avustusta leikataan niin että vuonna 2013 avustus on 500 000 euroa.” Tältä osin korjataan seuraavan sivun taulukon lukuja tekstiä vastaavaksi. Tästä saatava säästö 300 000 euroa.

PS/Uski esitti perustellusti, että avustusta leikataan 400 000e ts. esitys puolitetaan.Peruin skp:n esityksen ja kannatin ps:n esitystä. Äänestystulos 71-4, esitys ei mennyt läpi.

SKP:n esitys:

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU- otsikon alla olevan viimeisen kappaleen ( s. 66) kaksi viimeistä lausetta poistetaan. Taulukkoon muutetaan vuoden 2013 toiminta-avustussummaksi KIHUlle 32 000 euroa, mikä se on ollut ennen vuokrien lisäkompensaatiota. Näin saadaan säästöä 134 000 euroa.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

SKP:n esitys:

Rallin MM-osakilpailulle esitettävä 260 000 euron avustus poistetaan ( s.66 taulukko) ja em. summa kohdistetaan Kaupunkirakennepalveluihin joukkoliikenteen tukeen ( s. 128), jotta bussilippujen hintojen korotuksilta voidaan välttyä.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Lisäksi SKP kannatti vihreiden/Touko Aalto esitystä uudeksi kehittämistavoitteeksi : ”Jyväskylä siirtyy mahdollisimman suurelta osin avointa lähdekoodia hyödyntävien ohjelmistojen käyttäjäksi”.

Äänin 41 – 33 esitys ei mennyt läpi.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: (s.78)

SKP:n esitys:

Taulukkoon Toimintamenot 2013-sarakkeen lukuun lisätään 2,5 milj. Uusi luku on 275 118,7 milj.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

PS esitti, että määrärahaa korotetaan 400 000e ja se kohdennetaan  erityisesti vaikeasti työllistettävien työllistämiseen.

SKP kannatti em. esitystä. Äänin 69- 5 – 1 tyhjä esitys ei mennyt läpi. Ryhmäpuheenvuorossa mm. sdp toi esiin epäilyksensä nykyrahan riittävyydestä työllistämiseen, mutta eivät äänestäneet esityksen puolesta.

Terveyspalvelut

Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: (s. 82)

SKP:n esitys:

Lisätään toiseksi viimeiseksi kappaleeksi seuraava: ”Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon lisätään resurssia niin, että päästään asetuksen mukaiselle tasolle”.

Äänin 51 – 23 – 1 tyhjä esitys ei mennyt läpi. Mutta 23 valtuutettua oli siis esityksen kannalla.

Äänestystuloksesta ilmenee tarkemmin, että skp:n lisäksi esitystä kannatti 13 demaria, 3 persua, 2 kepulaista, 2 vassaria, 1 kd ja 1 vihr. Yksi vihreä äänesti tyhjää.

Sosiaalipalvelut

Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: (s. 84)

SKP:n esitys:

Lisätään loppuun uusi kappale, joka kuuluu seuraavasti:

”Otetaan käyttöön aktiivipassi, jonka arvioidut kustannukset 361 000 euroa/v huomioidaan budjetissa”.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Myöhemmin käsittelyssä ollut aktiivipassia koskeva aloite sen sijaan palautettiin äänin 47 – 27 – 1 pois uudelleen valmisteltavaksi. Siis vaikka siihen ei nyt rahaa ensi vuodelle löytynyt, 47 valtuutettua oli sitä mieltä, että asia tulee valmistella paremmin ja se tuoda uusien päättäjien käsiteltäväksi.

Äänestystuloksesta ilmenee tarkemmin, että palautuksen kannalla oli  skp:n lisäksi koko demariryhmä(21), koko vas-ryhmä (6), koko kd-ryhmä (4), vihreiden ryhmästä 8 ( vain Komppa ei), koko ps-ryhmä (3) ja kepustakin 4 valtuutettua. Tämä voisi enteillä aloitteen etenemiselle hyvää.

VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT

Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: (s. 88)

SKP:n esitys:

Taulukkoon toimintamenot – sarakkeeseen lisätään 2,6 milj. Uusi luku on 117 055,9 milj.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Toiminnalliset tavoitteet:

SKP:n esitys:

5.kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: ”Resurssia kohdennetaan kaupungin oman kotihoidon vahvistamiseen”

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: (s. 90)

SKP:n esitys:

Sivun 90. viimeisen kappaleen toiseksi viimeisin lause, joka koskee kotihoidon kilpailuttamista, poistetaan.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

KASVUN JA OPPIMISEN PALVELUT

Perusopetuspalvelut

Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: (s. 103)

SKP:n alkuperäinen esitys:

Poistetaan kappale, joka alkaa ”Kouluyksiköt muodostetaan 1.8.2013 alkaen siten, että oppilasmäärä on vähintään 40 oppilasta”.

Koska kaikki ryhmät yksimielisesti tekivät samaa tarkoittavan esityksen, vedin oman esitykseni pois.

SKP:n alkuperäinen esitys:

Poistetaan kappale, jossa esitetään Leppälahden leirikeskuksesta luopumista.

Vas:n Pöppönen teki ensimmäisenä em. esityksen, joten kannatin sitä.

Äänin 38 – 37 esitys meni läpi!

Tästä syystä myös myöhemmin listalla ollut em. asiaa koskeva aloite palautettiin uudelleen valmisteltavaksi.

SKP:n esitys:

Poistetaan kappale, jossa esitetään koulunkäynninohjaajien työpanoksen vähentämistä  15htv.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

KULTTUURI- JA LIIKUNTAPALVELUT

Kirjastopalvelut (s. 113)

Toiminnan kuvaus ja muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

SKP:n alkuperäinen esitys:

Poistetaan viimeinen kappale, jossa esitetään Kuokkalan ja Kypärämäen pienkirjastoista luopumista.

Ryhmien yksimielinen esitys oli, että em. kohta poistetaan, joten en tehnyt siitä omaa esitystä.

Liikuntapalvelut ( s.117)

Toiminnan kuvaus ja muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

SKP:n alkuperäinen esitys:

Kolmannesta kappaleesta poistetaan lause, joka koskee Tikkakosken uimahallista luopumista.

Koska muokattiin ryhmien yksimielinen em. asiaa koskeva esitys, en jättänyt omaa erillistä esitystä.

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT

Liikenne- ja viheralueet (s. 128)

Taloudelliset tavoitteet ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:

Muutetaan toiseksi viimeisen kappaleen viimeistä lausetta niin, että poistetaan siitä joukkoliikenteen lippujen korottamista koskeva osuus sekä korotetaan taulukon Joukko- ja palveluliikenne (Jkl) -kohdassa olevaa summaa 260 000 eurolla.

Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

SKP:n PONSIESITYS:

Mikäli kaupunki, sen liikelaitokset ja osakeyhtiöt sponsoroivat urheilua, tulee sopimuksissa edellyttää, että tuensaaja kohdistaa saamansa tuen alle 16-vuotiaiden junioriurheiluun.

Esitys oli ensin ilman tuota ”alle 16 v” lisäystä ja Sinuhe Wallinheimo kävi  kertomassa, että myös junnut saa pelaamisesta palkkaa. Sain neuvon lisätä ponteen tuon, että se koskisi alle 16v. junnuja.

Pontta kannatti Marjaana Wuolio ,vihr. ja Minna Mäkinen, ps. Ponnesta äänestettiin ja sen kannalla oli peräti 18 valtuutettua, 3 äänesti tyhjää!

Siis äänin 18-54- 3 tyhjää ponsi ei mennyt läpi.

Äänestystulosta tarkemmin tutkien ilmenee, että ponnen kannalla oli skp:n lisäksi 7 demaria, 5 vihreää, 3 vassaria, 2 persua. Tyhjää äänesti  2 kepulaista ja Tuupainen ps:stä.

Valtuusto teki muutamia tekstilisäyksiä yleisperusteluosaan yksimielisesti. Käyttötalousosassa äänestettiin lisäksi vesiosuuskuntien avustamisesta ja kotihoidontuen kuntalisästä. Em. kohdissa  SKP oli kaupunginhallituksen esitysten kannalla, jotka myös menivät läpi.

______________________________________________________________________________

 
SKP:n vaalivaatimukset/lupaukset vuoden 2008 kunnallisvaaleissa

ja miten olemme niiden puolesta toimineet kuluneella valtuustokaudella:


KYLLÄ

1.    kansalaisjärjestöjen tila-asiat on saatava kuntoon. Skp on ollut mukana kuuden puolueen yhteisessä aloitteessa koskien kokoontumistilojen saatavuutta ja maksuttomuutta. Vuoden 2012 budjetissa on pienehkö summa (10 000e) vuokratukeen kansalaisjärjestöille. Skp esitti 1.12.2008 budjettivaltuustossa investointeihin kansalaistoiminnan keskusta.

2.    bussitaksoja on alennettava. Skp on esittänyt mm. 28.11.2011 budjettivaltuustossa 190 000 euroa lisää rahaa joukkoliikenteen tukeen vuodelle 2012, jotta taksoja ei tarvitsisi nostaa. Esitys ei mennyt läpi.

3.    aluelautakuntia on saatava muuallekin kuin Korpilahdelle. Tästä emme ole tehneet esitystä kuluneella kaudella. Aluelautakunnalla ei ole kuin lausunnonanto-oikeus, ei budjettivaltaa ja siksi sen merkitys on ollut vähäinen.

4.    vakituisen varahenkilöstön määrää on lisättävä. Skp on esittänyt ylipäätään lisää henkilöstöä sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtäviin budjettivaltuustoissa eri vuosina. Varsinaisesti varahenkilöstöä emme ole esittäneet, mutta joissain palveluissa kaupunki on lisännyt varahenkilöstön käyttöä.

5.    kaupungin on rakennettava oma nuorisokoti. Skp on vuosien myötä monin eri tavoin (kuntalaisaloitteet, valtuustoaloitteet, budjettiesitykset) vienyt kaupungin oman nuorisokodin saamista eteenpäin. Mm. 1.12.2008 esitimme Hovilan nuorisokotia investointeihin. Lokakuussa 2012 Hovilan nuorisokoti otetaan käyttöön!

6.    omaishoitajien tukemiseen on paneuduttava. Olemme tukeneet muiden aloitteita (sdp/Tuulikki Väliniemi) omaishoitajien olojen parantamiseksi.

7.    vanhustenhuoltoon on saatava hoivatakuu. Skp on esittänyt lisäresurssin käyttämistä kaupungin omiin vanhuspalveluihin palveluseteleiden sijasta, mm. 2911.2008 budjettivaltuustossa. Riittävillä resursseilla voidaan turvata vanhuksille inhimilliset palvelut.

8.    laboratoriopalvelut on vietävä takaisin asuinalueille. Skp teki jo edellisen valtuustokauden lopussa esityksen, että laboratoriopalvelut Säynätsalon terveysasemalla säilytetään. Tällaisista asioista päätetään perusturvalautakunnassa, jossa meillä ei ole edustajaa.

9.    hammashoitoon on saatava lisäresursseja. Skp on nostanut esiin, että hammashoidossa hoitotakuu on saatava kuntoon ja esittänyt, että lisäraha käytetään omaan toimintaan, ei palveluseteleihin, joka tulee kaikille kalliimmaksi.

10. työttömille on järjestettävä työterveyshuolto. Varsinaisesti tätä vaatimusta emme ole vieneet eteenpäin valtuustossa. Mutta olemme nostaneet esiin epäkohdan muulla tavoin. Jyväskylässä työttömillä on oikeus terveystarkastukseen perusterveydenhuollossa.

11. oppilashuoltoon tarvitaan heti lisää resursseja. Skp esitti 1.12.2008 budjettivaltuustossa lisää mm. kouluterveydenhoitajia ja koulupsykologeja. Esitykset eivät menneet läpi.

12. koulujen ja päiväkotien ryhmäkokoja on pienennettävä. Olemme vastustaneet opetustoimen leikkauksia, jotka ovat merkinneet opetusryhmien kokojen kasvamista. Olemme myös vastustaneet koulunkäynnin ohjaajien vähentämistä, koska se vähentää oppilaiden tarvitseman tuen määrää.

13. Palokkaan ja Vaajakoskelle tulee rakentaa myös uudet lukiot. Olimme sitä mieltä, että alueelliset pienlukiot ovat monessa suhteessa suurlukioita parempia ratkaisuja. Kaikkien ei olisi tarpeen kulkea aamuisin kaupungin keskustaan. Asiat eivät ole kuitenkaan tulleet päätettäväksi valtuustoon asti. Sen sijaan Palokan ja Vaajakosken uusien yläasteiden investointi- ja hankesuunnitelmat on käsitelty ja hyväksytty valtuustossa ja uudet, terveet koulutilat ovat nyt käytössä.

EI

1.    konserttisalin aika ei ole nyt.  28.11.2011 budjettivaltuustossa esitimme, että 25 000 euron suunnitteluraha konserttisalille poistetaan budjetista. Esitys hävisi äänestyksessä.

2.    kirkkopuistoon ei saa rakentaa parkkiluolaa. Skp oli aktiivisesti mukana Pakkia parkkihallille-liikkeessä ja mm. keräämässä nimiä parkkihallia vastustavaan adressiin. Skp äänesti 4.5.2009 kirkkopuiston kaavaa vastaan, koska kaava sisälsi parkkihallin. Hävisimme valtuustossa äänestyksen. Riitta Tynjä jätti eriävän mielipiteen asiaan.

3.    Haukanniemeen ei pidä rakentaa. Haukannimen rakentamisesityksiä ei ole ollut ainakaan julkisuudessa ja aktiivisesti esillä. Mutta jos sellaisia tulee, kantamme on entinen ja se liittyy mm. kantaamme rantarakentamisesta.

4.    omarantaisia tontteja ei tule kaavoittaa kaupungin alueelle. Muutamia tällaisia kaavaesityksiä on valtuustossa kuluneella kaudella ollut ja skp on johdonmukaisesti niitä vastustanut. Mm. Mankolan alueella on nyt julkisuuteen noussut, kuinka omarantaisten tonttien takia viheryhteys katkeaa ja alueelle valmistuvalta koululta viedään mahdollisuudet oppilaiden luontoretkeilyyn. Mankolan kaavasta äänestettiin 18.1.2010 valtuustossa ja skp äänesti sen puolesta, että omarantaiset tontit kaavasta olisi poistettu. Äänestys hävittiin.

5.    työllisyysmäärärahoja ei saa vähentää. Skp on esittänyt mm. 1.12.2008 ja 30.11.2009 budjettivaltuustoissa työllisyysmäärärahojen nostamista. Samansuuntaisia esityksiä on tullut myös muilta ryhmiltä. Mutta eivät menneet läpi.

6.    kolmannen sektorin tukemista ei pidä supistaa. Työllisyysmäärärahojen lisäykset kohdistuisivat osin myös kolmannelle sektorille. Esitimme 1.12.2008 budjettivaltuustossa investointeihin lisättäväksi Kansalaistoiminnan keskuksen. Olemme olleet kolmannen sektorin toimintaedellytysten heikentämistä vastaan, mm. Huhtasuon kylätoimiston osalta. On hienoa, että ryhmien yhteisin ponnistuksin on Jyväskylässä saatu Glorian toiminnalle tilat ja Kansalaistoiminnan keskus kuntalaisten käyttöön.

7.    terveydenhuollon maksuja ei saa korottaa. Maksuista päätetään perusturvalautakunnassa, jossa meillä ei ole ollut edustajaa. Valtuustossa emme ole tehneet asiassa varsinaisia esityksiä, mutta olemme nostaneet esiin sen kuinka maksut kohdistuvat rankimmin pienituloisiin ja niihin, jotka eivät ole työterveyshuollon piirissä.

8.    lähipalveluja ei saa heikentää. Skp on eri tavoin vastustanut mm. lähikirjastojen sekä alueellisten sosiaaliasemien ja terveysasemien lakkauttamista. Päätökset palveluverkoista on tähän saakka tehty lautakunnissa, joissa skp:llä ei ole edustusta. Alueelliset sosiaaliasemat on lakkautettu ja siitä seuraa asiakkaille lukuisia ongelmia, joita skp pyrkii lieventämään mm. aloitteella maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaille sekä aloitteella aktiivipassista.

9.    julkisia palveluja ei tule yksityistää. Skp on johdonmukaisesti vastustanut koko valtuustokauden julkisten palveluiden yksityistämiskehitystä. Mm. 29.11.2010 budjettivaltuustossa esitettiin, että kaikki esitykset palveluseteleiden käyttöön otosta poistettaisiin. Näin tehtiinkin. Mutta seteleiden käyttöön otosta päätettiinkin sitten ao. lautakunnassa, jossa skp:llä ei ole edustusta. Skp vastusti 28.11.2011 ainoana ryhmänä  Altekin avaamista kilpailulle. Myös tässä on kyse yksityistämisen mahdollistamisesta ao.palvelussa.

10. kaupunkitilaa ei pidä alistaa kaupallisiin tarkoituksiin. Tämä asia ei ole saanut meillä riittävästi konkretiaa ja tekoja vaan on jäänyt yleisen vaatimuksen tasolle. Toisaalta esim. Lutakon aukion rakentamisen (väriasfaltit ym.) yhteys rallien tukemiseen on selkeä ja sitä Skp on vastustanut.

11. lautakuntien määrää ei pidä supistaa. Uuden sukupolven organisaatioon liittyvästä luottamusmiesorganisaatiosta päätettäessä 19.9.2011 skp esitti kahden eri lautakunnan mallia nykyiseen soteen. Tämä esitys ei mennyt läpi. Lisäksi olemme vastustaneet oikeiston esitystä vähentää lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenmääriä.

12. pormestarimalli ei lisää demokratiaa. Tämä asia ei ole Jyväskylässä noussut poliittisessa päätöksenteossa keskusteluun tällä valtuustokaudella.

SKP:llä on kuluneella kaudella ollut yksi valtuutettu sekä yksi paikka tulevaisuus- ja kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Näillä resursseilla olemme toimineet edellä kuvatunlaisesti.

__________________________________________________________________________

Kaupunginvaltuusto 4.6.2012
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä ja 16 valtuutettua

Valtuustoaloite koskien jätteenkuljetuksen järjestämistä kaupungin omana toimintana

Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti 14.5.2012 ostaa Vapo Oy:n omistamat Mustankorkea Oy:n osakkeet, jonka jälkeen Mustankorkea Oy:stä muodostui kuntaomisteinen jätehuoltoyhteisö. Päätös oli strategisesti ja toiminnallisesti perusteltu. Yhtiön toimintaa on mahdollista kehittää koko jätehuoltoa kattavaksi ja palvelut keskittää yhden luukun periaatteella. Jätehuoltoa voidaan hallinnoida yhtenä kokonaisuutena ja saada näin hyötyä taloudellisesti tehokkaammasta mallista.

Jätteiden kuljetus hoidetaan tällä hetkellä yksityisten yritysten toimesta. Kilpailutuksen hoitamiseen kuluu kaupungin työntekijöiden työaikaa. Ala alkaa olla niin keskittynyttä, että on vaikea sanoa, paljonko ilmaa tarjouksissa on. Jotta vertailukohtaa olisi, pitäisi ainakin osa toiminnasta olla kunnan omaa toimintaa. Jätebisnes on kasvava ala, jossa kunnan on taloudellisesti järkevää olla mukana ja pyrkiä myös eri tavoin vaikuttamaan siihen, että hinnat pysyvät kohtuullisina.

Esitän selvitettäväksi mahdollisuuden järjestää jätteenkuljetus kaupungin omana toimintana.


Kaupunginvaltuusto 23.1.2012
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä ja 34 valtuutettua

Aloite aktiivipassista

Tampereen kaupunki on selvittänyt ns. aktiivipassin käyttöönottoa. Aktiivipassi on alennuskortti,
jonka kaupunki voi myöntää pitkään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassia valmistellaan
Tampereella syrjäytymisvaarassa eläville 6 tai 12 kuukautta toimeentulotukea saaneille täysiikäisille
kuntalaisille. Joukkoliikenteessä aktiivipassilla saisi 75 prosentin alennuksen klo 9 -14
tehtävistä matkoista ja muina aikoina alennus olisi 50 prosenttia. Liikuntapalveluissa alennukset
käyttäjille olisivat 50 prosenttia halvimmasta aikuisen lipun hinnasta.

Helsingissä 50 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti aloitteen, että aktiivipassin käyttöönotto
selvitettäisiin joukkoliikenteen, uimahallien ja kuntosalien lisäksi myös kulttuuri – ja
terveyspalveluiden osalta. Aloitteen allekirjoittajia oli kaikista valtuustoryhmistä ja enemmistö
kaikista valtuutetuista.

Myös Espoon kaupungissa on vuoden 2012 budjetin yhteydessä hyväksytty yksimielisesti
toivomusponsi aktiivipassin käyttöönoton selvittämisestä.

Aktiivipassi on käytössä jo monessa Keski-Euroopan massa. Se perustuu ajatukseen, että matala
tulotaso ei saisi olla esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle.
Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa myös terveys – ja kulttuuripalveluja.
Lippujen hinnat rajoittavat usein pienituloisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua, käyttää
palveluja, harrastaa ja tavata muita.

Ehdotan/ehdotamme, että selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön aktiivipassi, johon olisivat
oikeutettuja syrjäytymisvaarassa olevat jyväskyläläiset, jotka ovat saaneet toimeentulotukea
yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta tai pidempään. Ehdotuksen mukaan aktiivipassin
käyttöönottoa tulisi selvittää joukkoliikenteen sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen osalta.


Jyväskylän kaupunginvaltuusto 18.11.2011
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

Muutosesitykset v. 2012 budjettiesitykseen

YLEISPERUSTELUT

1.3. Strategiset kehittämishankkeet 2012
3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli (s. 5-6)

SKP:n esitys:
Poistetaan kokonaan 3. kohdan viimeinen kappale (s. 6), joka alkaa: ” Kaupunki-rakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskunta-rakentamista avataan asteittain kilpailulle.”

Esitystä kannatti Minna Mäkinen (ps). Äänin 67 - 8 esitys ei mennyt läpi.

7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma (s. 7)

SKP:n esitys:
Poistetaan 7. kohdan toisen kappaleen viimeisestä lauseesta henkilöstömenojen säästövaadetta koskevasta kohdasta: ” jonka suuruus on vähintään 5 milj. euroa.”

Samansisältöisen esityksen tekivät myös Veijo Koskinen (sd) sekä Jarmo Ritanen (vas). Äänin 36- 39
henkilöstömenojen säästötavoitteesta poistettiin summa 5 milj.

KÄYTTÖTALOUSOSA
KONSERNIHALLINTO

Kaupunginvaltuusto (s. 60)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:
Poistetaan toisen kappaleen viimeinen lause: ” Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 300 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti.”

Esitystäni ei kannatettu, joten se raukesi. Kaikki muut valtuustoryhmät siis katsoivat tarvitsevansa
verovaroista maksettavan 300 euron tuen valtuutettua kohden.

Kaupunginhallitus (s. 61)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:
Poistetaan kolmannesta kappaleesta luku 5 miljoonaa euroa.

Tämä kohta käytännössä meni läpi jo aiemman kohdan äänestyksessä (36-39).

Konserttisalin luonnossuunnitelma (s. 65)

SKP:n esitys:
Poistetaan konserttisalin luonnossuunnitelmaa koskeva lause: ”Vuoden 2012 talousarvioon varataan 25 000 euron määräraha luonnossuunnitelman täsmentämiseen…”

Samansisältöisen esityksen tekivät myös Veijo Koskinen (sd) ja Jarmo Ritanen (vas). Äänin 40- 33- 2 tyhjää budjettiin jäi 25 000 euron suunnitteluraha.

Osaamis- ja elinkeinopolitiikka (s. 69)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU

SKP:n esitys:
Poistetaan viimeisen kappaleen viimeinen lause (s. 70): ”Toimitilojen laajennushankkeesta aiheutuneita lisäkustannuksia varten kaupunki myöntää vuodelle 2012 varsinaisen toiminta-avustuksen lisäksi 89 000 euron avustuksen.”

Minna Mäkinen (ps) kannatti esitystä. Äänin 50 - 21 - 4 tyhjää esitykseni ei mennyt läpi.
Kimmo Suomi (sd) teki samaa asiaa koskevan esityksen, jossa esitti, että Kihun avustus pidetään entisellään ja tuo lisäysesitys 89 000 euroa käytetään vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamiseen olemassa olevan vajauksen pienentämiseksi. Äänin 40 – 31 – 4 tyhjää ei tämäkään esitys mennyt läpi.

Tunnusluvut: (s. 70)

SKP:n esitys:
Perusrahoitus/Jykes TA 2012 esitystä pienennetään 350 000 eurolla.

Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Vihreillä oli samaa asiaa koskeva esitys, mutta esitys sisälsi kohdan, että em. summa käytetään velan lyhentämiseen. Siksi niitä ei tulkittu samanlaisiksi esityksiksi. Vihreiden esitys hävisi äänin 64 – 10 -1 tyhjä. Tuolla 350 000 eurolla tuetaan nyt siis lentoliikennettä Jykesin kautta jyväskyläläisten verovaroilla.

SKP:n esitys:
Jyväskylän Paviljonki TA 2012 esitystä pienennetään 400 000 eurolla.

Jorma Uski (ps) kannatti esitystä. Äänin 68- 7 esitys ei mennyt läpi. Paviljonkisäätiön ilmoitus, että se
tarvitsee kaupungin avustusta 900 000 euroa vuodessa meni siis jälleen kerran läpi. Tässä vedotaan vuonna 2007 tehtyyn päätökseen. Kuitenkin säätiön tavoitteeksi on asetettu, että se tulisi toimeen omillaan!

SKP:n esitys:
Rallin MM-osakilpailu TA 2012 esitys 260 000 euroa poistetaan kokonaan.

Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Vihreillä oli samaa asiaa koskeva esitys, mutta se sisälsi kohdan, että em. raha käytetään joukkoliikenteen kehittämiseen ja lipputukeen. Siksi niitä ei tulkittu samanlaisiksi esityksiksi. Vihreiden esitys hävisi äänin 58 – 16 – 1 tyhjä.

SKP:n esitys:
KIHU TA 2012 esitystä pienennetään 89 000 eurolla.

Tämä esitys tuli jo aiemmin käsitellyksi ja hävisi äänestyksessä.

SOSIAALI – JA TERVEYSPALVELUT
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä (s. 78)

Toiminnan kuvaus:

SKP:n esitys:
Poistetaan neljännestä kappaleesta lause: ”Tarvittaessa markkinoita voidaan hyödyntää esimerkiksi laajentamalla palvelusetelimallia yleislääkäri- ja sairaanhoitajapalveluihin, sekä terveysasemapalvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta.”

M-L Makkonen (vas) kannatti esitystä. Myös Jarmo Ritanen (vas) teki samansisältöisen esityksen. Äänin 47 - 28 esitys ei mennyt läpi. Sen sijaan äänin 1 – 72 – 2 meni läpi Veijo Koskisen (sd) tekemä ja Jaakko Selinin (kok) kannattama esitys, jossa em. lauseesta poistettiin loppuosa, joka koski terveysasemapalvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta.

Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä ( s. 83)
Toiminnan kuvaus

SKP:n esitys:
Ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään siellä aiemmin ollut lause: ”Palveluissa korostuvat
vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, tarkoituksenmukainen työnjako sekä yhteistyö muiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen työskentelevien toimijoiden kanssa.”

Minna Mäkinen (ps) kannatti esitystä. Äänin 54 – 21 esitys ei mennyt läpi.

Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: (s. 83)

SKP:n esitys:
Poistetaan ensimmäisen kappaleen ensimmäinen lause: ”Avosairaanhoidossa kohdennetaan 200 000 euroa palveluseteleillä hankittavaan lääkäripalveluun.”

M-L Makkonen (vas) kannatti esitystä. Äänin 53 – 22 esitys ei mennyt läpi.

Vanhus– ja vammaispalvelut ( s. 95->)
Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen:

SKP:n esitys:
Poistetaan kappaleesta lause (s. 96): ”Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta luovutaan.”

Esitystä ei kannatettu. Mutta käsittelyn yhteydessä Veijo Koskinen (sd) totesi, että KH oli kokouksessaan todennut, että tällaista tekstiä ei papereissa voi olla, jossa ilmoitetaan luovuttavan lain mukaisista palveluista. Hänen mukaansa virkamieheltä on jäänyt korjaamatta teksti. Lause päätettiin poistaa!

Palveluasuminen (s. 99->)

SKP:n esitys:
Poistetaan lause (s. 100):” Vuoden 2012 aikana palveluasumista lisätään palvelusetelillä, vuoden lopussa 60 asiakasta ostaa palvelusetelillä ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut.”

Esitystä kannatti M-L Makkonen (vas). Äänin 57 – 18 esitys ei mennyt läpi.

Aikuissosiaalityö ja perusturva (s. 105)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:
Lisätään loppuun kappale: Toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön hankitaan maksuttomat palautuskuoret ja siihen varataan 65 000 euron määräraha.

M-L Makkonen (vas) kannatti esitystä. Äänin 56 – 19 esitys ei mennyt läpi.

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA

Joukko- ja palveluliikenne (s. 162)

SKP:n esitys: Kolmannen kappaleen toiseksi viimeisin kappale muutetaan kuulumaan:” Kaupunkilippujen asiakashintojen tukemiseen ehdotetaan käytettäväksi 4 070 000 euroa.” (siis 190 000 aiempaa ehdotusta enemmän). Lisäksi kolmannen kappaleen viimeinen lause poistetaan. Lisäksi toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäinen lause poistetaan.

Esitys ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Vihreäthän esittivät myös lisärahaa joukkoliikenteeseen, mutta sitoivat sen rallirahan poistamiseen, joten nämäkin asiat tulkittiin erilaisiksi sisällöltään.

LIIKELAITOKSET

Altek Aluetekniikka Liikelaitos (s. 202)
Kehittämistavoitteet:

SKP:n esitys:
Poistetaan kokonaan 4. kehittämistavoite, joka koskee toiminnan avaamista kilpailulle.

Esitys ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Kaikki muut valtuustoryhmät – myös vas - ovat siis valmiita jatkamaan oman toiminnan avaamista kilpailulle, jonka seuraukset ovat vallan hyvin tiedossa.

KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT

Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2012
talousarviossa

6) Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy (s. 229)

SKP:n esitys:
Poistetaan kokonaan viimeinen kappale, joka koskee lentoyhteyksien turvaamista.

Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi. Vihreiden tekemä esitys lentoliikenteen tuesta aiemmin oli hieman erilainen sisällöltään, mutta sekään ei mennyt läpi.


Kaupunginvaltuusto 14.11.2011
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

Valtuustoaloite Hannikaisenkadun sosiaaliaseman turvallisuudesta

Sanonta ”henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara” on kulunut fraasi. Harva uskoo tähän, koska
henkilöstön kohtelu ei useinkaan ole linjassa tämän väitteen kanssa. Näin on myös Jyväskylän
kaupunkiorganisaatiossa. Asioihin tartutaan ja henkilöstöä kuunnellaan usein vasta, kun jotain on jo päässyt tapahtumaan.

Kun alueelliset sosiaaliasemat Korpilahtea lukuun ottamatta lakkautettiin ja keskitettiin Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle, tiedettiin, että asiakasvirrat tulevat kasvamaan huimasti tuossa yhdessä paikassa. Taloudellisia hyötyjä haettiin, kun ajateltiin, ettei keskitetyn pisteen opastuksessa tarvita niin montaa työntekijää kuin alueellisilla asemilla oli ollut yhteensä. Tämä merkitsi automaattisesti jonoja Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Kun ihminen on muutenkin tiukoilla ja joutuu sitten vielä jonottamaan palvelua, ei ihme, että pinna tiukkenee ja käytös saattaa muuttua aggressiiviseksi. Toisaalta sosiaaliaseman ovella ei ole portsaria, joka tarkistaisi tulijan kunnon. Niinpä asiakasaulassa saattaa olla yhtä aikaa äiti pienten lastensa kanssa, kaveriporukka kaljapulloineen tai joku harhoissaan kulkija. Turvallisuuden tunne on hukassa niin opastuksen työntekijöiltä kuin muilta asiakkailtakin.

Tiedän, että vartijan merkityksestä ollaan ainakin kahta mieltä. Osa katsoo, että vartija entisestään provosoi ihmisiä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Tähän lie nojattu, kun työntekijöiden pyynnöistä huolimatta vartijan käyttöä ei lisätty sen jälkeen kun oli saatu atk-pohjainen hälytysjärjestelmä käyttöön. On edelleen myös niitä, joiden mielestä työntekijän ammattitaito on puutteellinen, ellei hän selviä aggressiivisen asiakkaan kanssa omin avuin. Jos on ennakkotietoa asiakkaan mahdollisesta aggressiivisesta käyttäytymisestä, totta kai se huomioidaan työtilanteessa kaikin mahdollisin tavoin. Mutta etenkin sosiaaliaseman opastukseen tulevat ihmiset eivät ole ennalta tuttuja, eikä heille ole ennalta varattu aikaa. Sinne tullaan vuoronumerojärjestyksessä.

Vasta tänä syksyllä saimme kuulla, että atk-pohjaista hälytysjärjestelmää – jossa siis hälytys painetaan tietokoneelta tietyllä näppäinkoodilla – ei olekaan tarkoitettu tilanteeseen, joka on jo päällä. Sitä käytetään kuulemma ennalta ehkäisevässä mielessä. Kuvitelkaa tilannetta, jossa asiakas alkaa käyttäytyä uhkaavasti ja te kumarrutte asiakasta kohti hakien tietokoneelta tiettyjä näppäimiä hälyttääksenne työkaveria avuksenne!

Kun elo-syyskuun vaihteessa oli sosiaaliasemalla sattunut peräkkäin useita uhkatilanteita, henkilöstö teki ylemmille virkamiehille ja päättäjille tarkoitetun kirjelmän, jossa vaadittiin pikaisia toimia turvallisuuden parantamiseksi. Viimeisimmän tapahtuman purkutilanteen johtopäätöksenä todettiin, että kokoaikainen vartija on saatava heti. Mutta kun kaikkiin kustannuksia aiheuttaviin päätöksiin tarvitaan lupa toiselta taholta, ei vartijaa saatu vielä seuraavaksi aamuksi. Ja silloin tapahtui tämä surullisen kuuluisa pommiuhka.

Kuinka suurilta kustannuksilta olisi vältytty, jos vartija olisi ollut aulassa ja nähnyt tilanteen? Tämä on hyvä huono esimerkki siitä, että perustason työntekijöiden harkintakykyyn ei luoteta. Oli myös aika ironista, että henkilöstön kirjelmää ei vielä ollut ehditty toimittaa eteenpäin. Vartijan saamisen lisäksi siinä esitettiin opastuksen suojalasien korottamista niin, että esim. tuolin heittäminen työntekijää kohden ei olisi mahdollista. Tätä on esitetty toistuvasti, ja tarvekin todettiin yhteisesti viime toukokuussa, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire sen toteuttamisessa. Lasit ovat edelleen tilauksessa. Taitaa olla kyse savolaisprojektista, joka on aloittamista vaille valmis.

Vartijan jatkuva läsnäolo tietysti maksaa. Eikä uhkatilanteita tietenkään ole kaiken aikaa – onneksi.
Kuitenkin esim. poliisin, muiden asiakkaiden ja henkilöstön näkemys on, että vartijan läsnäolo on
rauhoittanut tilannetta sosiaaliaseman aulassa. Kun vartija ei ole jotain tiettyä ihmistä varten, se ei
myöskään provosoi. Myös tietokonejärjestelmä maksaa. En tiedä, moniko työntekijä kokee sen
rauhoittavan. Enemmän ehkä stressaa, että ”mikäs se näppäinkoodi nyt olikaan”
En kannata yövartijayhteiskuntaa. Mutta 35 vuoden työkokemuksella tämän kaupungin sosiaalityöstä sanon: yhteiskunta on muuttunut raaempaan suuntaan, emme elä lintukodossa ja tämä näkyy myös
sosiaalitoimen arjessa. Sitä on turha kieltää ja syyttää työntekijöitä ylireagoinnista. Luonnollisesti tarvitaanmonia eri keinoja siihen, että asiakkaat voivat kokea asioinnin sosiaaliasemalla turvalliseksi ja toisaalta siihen, että työntekijöillä on kelvolliset työskentelyolosuhteet.

Yksi keino sosiaaliasemalla asioivien ihmisten määrän vähentämiseksi olisi toteuttaa aloitteeni
maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaille. Moni voisi postittaa hakemuksensa eikä
tarvitsisi tulla ruuhkaiselle sosiaaliasemalle asioitaan hoitamaan.

Tällä puheenvuorollani haluan viestittää: ottakaa työntekijöiden esiin tuoma huoli tosissaan, älkää
vähätelkö heidän viestiään. Aito tuki henkilöstölle on joskus paljon enemmän kuin nyt niin paljon puhuttu kannustava palkkapolitiikka.


Kaupunginvaltuusto 1.4.2011
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä 

Valtuustokysymys

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson

Jyväskylässä ollaan tänä vuonna lisäämässä palveluseteleiden käyttöä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenä perusteluna tälle on tuotu esiin kaupungin työntekijän kalliimpi kustannus verrattuna yksityisten palveluntuottajien hintoihin. Esim. vanhusten kotihoidossa työntekijän tuntikustannus virkamiesten mukaan on keskimäärin 51.63 euroa/tunti, kun yksityisen palvelun keskituntihintojen kerrotaan liikkuvan 28 – 46 euron välillä. Vastaavasti lapsiperheiden kotipalvelussa kaupungin oman työntekijän tuntikustannus on virkamiehen mukaan 57 euroa ja yksityisellä 32 – 39 euroa tunnilta.

Kaupungin kotipalvelun työntekijän tuntipalkka on noin 13 euroa/tunti.  Tämän tietäen niin kaupungin työntekijät, kuntalaiset kuin päättäjätkin ovat vaatineet sen avaamista, mistä esitetty yli 50 euron tuntikustannus muodostuu.

Kun muutama viikko sitten tuotiin julkisuuteen vuokralääkäreiden hankkiminen Virosta, kerrottiin siinä yhteydessä kunnan oman lääkärin tuntikustannuksen olevan 48 euroa tunnilta. Tätä tietoa vasten kotihoidon työntekijän tuntikustannus ei tunnu uskottavalta – onhan hänen palkkansa kuitenkin huomattavasti lääkärin palkkaa pienempi.

Päätöksenteon pohjana meillä päättäjillä tulee olla luotettavaa ja perusteltua tietoa. Siksi kysyn:

1. Mistä muodostuu kaupungin työntekijän yli 50 euron tuntikustannus niin vanhusten kotihoidossa kuin lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa?

2. Ovatko kaupungin työntekijöiden ja yksityisten palveluntuottajien tuntihinnat keskenään vertailukelpoisia ja mikä on suurin selittävä tekijä suuriin eroihin?


Kaupunginvaltuusto 13.12.2010

SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö ja hallintosäännön muuttaminen

Valtuustolle esitettävässä palkkiosäännössä on joitakin ihan hyviä muutosesityksiä. Siinä mm. esitetään poistettavaksi nykykäytäntö, jossa yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan korotettu palkkio. Myös pöytäkirjantarkastamisesta nykyään maksettava 100 euroa esitetään muutettavaksi 50 euron toimenpidepalkkioksi. Lisäksi muutamat muutosesitykset selkeyttävät luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Näiltä osin olen valmis hyväksymään muutokset.

Kaupunginjohtajan aiemmassa esityksessä oli myös matkakorvausten osalta hyvä muutosesitys. Sen mukaan matkakulut korvattaisiin vain yli 10 km:n osalta. Tällainen tuntuisi reilulta mm., koska me budjetissa edellytämme koululaisten kulkevan tietyn kilometrimäärän ilman yhteiskunnan tukea. Miksi tällainen ei koskisi myös valtuutettuja?

Kun joudun työssäni perustelemaan asiakkaille, että toimeentulotuen perusosa 417 euroa sisältää myös paikallisliikenteen matkat, niin kyllä minun on vaikea perustella, miksi meille hyvätuloisille päättäjille pitäisi ne erikseen korvata.

Päätösesitykseen sisältyviä euromääräisiä korotuksia sekä täysin uutena asiana valtuustoryhmän puheenjohtajalle esitettävää korvausta en ole valmis hyväksymään. Palkkioiden korotusesitystä perustellaan sillä, että vertailussa 10 suurimpaan kaupunkiin olemme peränpitäjiä. Mutta, niin me olemme viimeisenä monessa muussakin asiassa, eikä se tunnu huolettavan ainakaan kaikkia päättäjiä. Pari viikkoa sitten hyväksyimme ensi vuoden budjetin. Sen käsittelyn yhteydessä nousi esiin, että Jyväskylä pitää perää mm. nuorisotoimeen resurssoidessaan. Eikä tämä ole ainoa esimerkki. Vaikea kuvitella, että budjetissa hallitus olisi perustellut joitain esityksiä sillä, että ”kun meillä maksetaan nyt vähemmän kuin muualla”!

Esitys sisältää myös täysin uuden kohdan, jonka mukaan valtuustoryhmien puheenjohtajille maksettaisiin 100 euroa/valtuutettu/vuosi. Tämä on täysin tarpeetonta. Meillä on jo käytössä ns. ryhmäraha (jota tosin ei jostain syystä tässä palkkiosäännössä mainita) 500 euroa/valtuutettu/vuosi, josta ryhmät voinevat korvata myös puheenjohtajiensa toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

On totta, että luottamustehtävät aiheuttavat lisätyötä, vievät aikaa ja rahaakin. Esimerkiksi, jos työtön ja toimeentulotuen piirissä oleva saa luottamuspalkkioita vähäistä suuremman summan, se vähentää hänen muita etuuksiaan; asumistukea ja toimeentulotukea. Työssäkäyvillä ja eläkeläisillä ei palkka tai eläke sentään putoa luottamuspalkkioiden johdosta. Tämä seikka olisi syytä pitää mielessä, kun pohditaan, miten kuntalaisten tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia voidaan tukea.

Viime vuoden verotustietojen julkaisun yhteydessä paikallislehti kertoi, että Jyväskylän päättäjät tienasivat yli tuplasti asukkaisiin verrattuna. Jos silti joku meistä kokee, että ei voi tehdä tätä vapaaehtoistyötä nykyisillä liksoilla, niin ainahan täältä jollain syyllä voi eroa hakea.

Esitän, että kaupunginhallituksen esitys hyväksytään muilta osin, paitsi, että

  1. Palkkiosummat pysyvät ennallaan.

  2. Valtuustoryhmän puheenjohtajan vuosipalkkiota ei oteta käyttöön.

  3. Matkakustannuksia ei korvata lainkaan yhdensuuntaisen matkan ollessa alle 10 kilometriä.


Muutosesitykset ja äänestystulokset vuoden 2011 talousarvioesitykseen

SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

1. Yleisperustelut

1.6.2. Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset:

Kolmannesta kappaleesta (s. 15) poistetaan lause: ”Asiakasohjautuvia palveluraha- ja palvelusetelikäytäntöjä laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona.”


Äänestystulos: 64 - 10 – 1. Esitys ei siis mennyt läpi.


2. Käyttötalousosa

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Työllisyyspalvelut (s.96-97):

Lisätään työllisyysmäärärahoihin 3 miljoonaa euroa.

Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut (s. 114)

Poistetaan neljännestä kappaleesta lauseet
: ”Kotihoitoon luodaan uusi palvelusetelimalli, johon kohdennetaan lisämäärärahaa.” ja ”Palvelusetelimallia laajennetaan myös palveluasumisen tuottamisessa.” sekä sivun viimeisin kappale kokonaan (”Palvelusetelien käyttöönotto jne.”)

Vedin pois esityksen, koska lautakunta päättää linjauksista.

Lisätään em. kohtaan (s. 11) lause
: Kotihoitoon ja palveluasumiseen palveluseteleinä suunnitellut lisämäärärahat kohdennetaan omien palvelujen vahvistamiseen.

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut/Kotihoito (s. 117)

Poistetaan viimeisen kappaleen viimeinen lause: ”Palvelusetelitoiminta laajenee kotihoidossa.”

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää linjaukset.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut/Palveluasuminen (s.118)

Poistetaan s. 118 viimeisen kappaleen viimeinen lause: ”Palveluasumista lisätään palveluseteleillä.”

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää linjaukset.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut (s. 121)

Viimeinen kappale: Lauseen ”Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua lisätään 200 000 eurolla” perään lisätään lause: ”Tästä vähintään puolet käytetään omien kunnallisten kodinhoitajien palkkaamiseen.” (Tuulikki Väliniemen aloitevastauksessa – kaksi kodinhoitajaa 90 000e)

Vedin pois esityksen, koska ltk linjaa.


Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut/ Aikuissosiaalityö- ja perusturva (s.123-124)

Lisätään viimeinen kappale: Maksuttomiin palautuskuoriin toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön varataan 63 500 euroa.


Äänestystulos: 52 – 16 – 7 tyhjää. Esitys ei siis mennyt läpi


Sivistyspalvelut/Varhainen kasvu ja perusopetus (s.135)

Toiseksi viimeisimmästä tekstikappaleesta muutetaan lause ”Avustajien määrää vähennetään 10 htv.” kuulumaan ”Avustajien määrä pidetään nykyisellä tasolla.”


Äänestystulos: 55 – 16 – 4 tyhjää. Esitys ei siis mennyt läpi.


g) Valtuustoaloitteiden käsittely

Esitän, että valtuustoaloite maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön ( 22.3.2010 Riitta Tynjä) palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.


Äänin 34 – 40 -1 päätettiin palauttaa KAIKKI aloitteet uudelleen valmisteltavaksi. Siis myös tämä.


Jyväskylän kaupunginvaltuusto 22.3.2010
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä 

Valtuustoaloite maksuttomista palautuskuorista toimeentulotuki-asiakkaiden käyttöön

Meillä kaikilla on - varallisuudesta riippumatta – mahdollisuus lähettää Kelalle postia palautuskuorissa, jotka eivät maksa lähettäjälle mitään. Sen sijaan köyhistä köyhimmillä – sosiaalitoimen toimeentulotukiasiakkailla on oltava rahaa joko postimerkkiin tai bussimaksuun voidakseen toimittaa sosiaaliasemalle lomakkeen, jonka avulla voi mahdollisesti saada toimeentulotukea elämiseen.

Työtön voi toimittaa palautuskuoressa Kelalle ilmoituksen työttömyydestään ja sen perusteella saa maksuun työmarkkinatukensa. Kun samaiselle työttömälle on tehty toimeentulotukipäätös tietylle ajanjaksolle, hänen tulee palauttaa ns. vakuuslomake sosiaaliasemalle kuukausittain saadakseen toimeentulotukensa maksuun. Tähän hän ei voi käyttää maksutonta palautuskuorta.

Kun Jyväskylässä on lakkautettu kaikki alueelliset sosiaaliasemat Korpilahtea lukuun ottamatta, ihmiset eivät juurikaan voi toimittaa hakemuslomakkeita entiseen tapaan kävellen lähisosiaaliasemalle.  Toimeentulotukiasioiden käsittelyssä on viivettä muutenkin, ja jos asiakas ei rahan puutteen takia kykene lähettämään hakemuksia ajoissa, hänen taloudelliset ongelmansa mutkistuvat entisestään. Alueille tarvitaan korvaavia palveluja, mutta tätä tarvetta vähentäisi/helpottaisi, kun toimeentulotukiasiakkailla  olisi käytössään maksuttomat palautuskuoret. Myös nykyisen pääsosiaaliaseman opastuksessa kävijöiden suuri määrä ehkä vähenisi, kun asiointi voisi tapahtua helposti palautuskuoren avulla. Työntekijöiltä kysellään ajoittain palautuskuoria, ja on noloa joutua vastaamaan, ettei sellaisia ole käytössä.

Esitän/esitämme, että Jyväskylässä otetaan mahdollisimman pian toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön maksuttoman palautuskuoret.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 12.1.2009
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

Valtuustoaloite osa-aikaeläkkeen käyttämisestä kaupungin henkilöstön keskuudessa

Ikääntyvien työntekijöiden keskuudessa yhdeksi työssä jaksamista edistäväksi keinoksi on havaittu osa-aikaeläkkeelle siirtyminen ennen varsinaista vanhuuseläkeiän saavuttamista. Etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakastyö on kuluttavaa. Moni kokee osa-aikaeläkkeelle siirtymisen tuovan siihen helpotusta ja näin ehkäisevän työuupumusta, pitkiä sairaslomia ja jopa mahdollista työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä.

Siinä, miten osa-aikaeläkkeelle jäävän työntekijän loput työtehtävät hoidetaan, on tietojeni mukaan hyvin suuria eroja riippuen mm. hallintokunnasta, työntekijän tehtävästä ja asemasta. Tältä osin tuntuu vallitsevan "viidakon laki", työntekijöiden keskinäinen tasa-arvo ei toteudu. Jossain osa-aikaeläkkeelle jäävälle löytyy uusi tehtävä, johon uusi työaika riittää. Jossain työntekijä joutuu itse tekemään kaikki entiset työnsä vajaalla työajalla. Joissain tehtävissä loput työtehtävät jaetaan muiden samaa työtä tekevien työntekijöiden kesken. Siellä, missä palveluntarve ei ole vähentynyt (esim. sosiaali- ja terveydenhuollon perustehtävät), ovat viime mainitut tilanteet kaikkien kannalta kohtuuttomia ja lisäävät työntekijöiden kuormitusta. Vaikka työyhteisössä mielellään suodaan osa-aikaeläkkeelle jäävälle ko. mahdollisuus, ei voi olla aiheuttamatta närää se, että muut joutuvat tästä syystä ottamaan lisätöitä jo ennestään ylisuureen työtaakkaansa.

Esitän kartoitettavaksi, miten koko kaupungin henkilöstön keskuudessa osa-aikaeläkettä käytetään ja miten eläkkeelle jäävän työtehtävät hoidetaan. Olisi myös syytä arvioida, onko tarpeen antaa asiassa tarkemmat ohjeet käytännöistä, jotta työntekijöiden tasavertainen kohtelu toteutuu.

JK. Aloitteen allekirjoitti yhteensä 24 valtuutettua eri puolueista.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 1.12.2008
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä 

Valtuustoaloite koskien Uuden Jyväskylän valtuustoseminaareja

Esitän, että Uuden Jyväskylän valtuustoseminaarit järjestetään pääsääntöisesti Jyväskylässä tai Keski-Suomen maakunnassa.

Kun seminaaripaikka ei ole kovin kaukana, matka ei kestä kauan ja varsinaiseen tehokkaaseen työskentelyyn jää enemmän aikaa. Myös matkakustannuksissa voidaan näin säästää. Maakunnan kannalta on positiivista, että tuemme paikallisia yrittäjiä emmekä vie eurojamme muualle.

Kauempana järjestettävään seminaariin osallistuminen voi monelle valtuutetulle olla hankalaa myös oman perhetilanteen takia (sairaus, pienet lapset, hoidettavat omaiset). Valtuutetulta ei voida edellyttää osallistumismahdollisuutta seminaariin 24 h/vrk, vaan normaalin työajan puitteissa työskentelyn tulisi riittää. Seminaarit ovat osa valtuuston työskentelyä ja siksi niihin osallistuminen pitäisi tehdä kaikille valtuutetuille mahdollisimman helpoksi.

Muutosesitykset ja äänestystulokset vuoden 2011 talousarvioesitykseen

SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

 

  1. Yleisperustelut

1.6.2. Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset:

Kolmannesta kappaleesta (s. 15) poistetaan lause: ”Asiakasohjautuvia palveluraha- ja palvelusetelikäytäntöjä laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona.”

Äänestystulos: 64 - 10 – 1. Esitys ei siis mennyt läpi.

 

  1. Käyttötalousosa

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Työllisyyspalvelut (s.96-97):

Lisätään työllisyysmäärärahoihin 3 miljoonaa euroa.

Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut (s. 114)

Poistetaan neljännestä kappaleesta lauseet: ”Kotihoitoon luodaan uusi palvelusetelimalli, johon kohdennetaan lisämäärärahaa.” ja ”Palvelusetelimallia laajennetaan myös palveluasumisen tuottamisessa.” sekä sivun viimeisin kappale kokonaan (”Palvelusetelien käyttöönotto jne.”)

Vedin pois esityksen, koska lautakunta päättää linjauksista.

 

Lisätään em. kohtaan(s. 114) lause: Kotihoitoon ja palveluasumiseen palveluseteleinä suunnitellut lisämäärärahat kohdennetaan omien palvelujen vahvistamiseen.

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut/Kotihoito (s. 117)

Poistetaan viimeisen kappaleen viimeinen lause: ”Palvelusetelitoiminta laajenee kotihoidossa.”

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää linjaukset.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut/Palveluasuminen (s.118)

Poistetaan s. 118 viimeisen kappaleen viimeinen lause: ”Palveluasumista lisätään palveluseteleillä.”

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää linjaukset.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut (s. 121)

Viimeinen kappale: Lauseen ”Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua lisätään 200 000 eurolla” perään lisätään lause: ”Tästä vähintään puolet käytetään omien kunnallisten kodinhoitajien palkkaamiseen.” (Tuulikki Väliniemen aloitevastauksessa – kaksi kodinhoitajaa 90 000e)

Vedin pois esityksen, koska ltk linjaa.

 

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut/ Aikuissosiaalityö- ja perusturva (s.123-124)

Lisätään viimeinen kappale: Maksuttomiin palautuskuoriin toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön varataan 63 500 euroa.

Äänestystulos: 52 – 16 – 7 tyhjää. Esitys ei siis mennyt läpi.

Sivistyspalvelut/Varhainen kasvu ja perusopetus (s.135)

Toiseksi viimeisimmästä tekstikappaleesta muutetaan lause ”Avustajien määrää vähennetään 10 htv.” kuulumaan ”Avustajien määrä pidetään nykyisellä tasolla.”

Äänestystulos: 55 – 16 – 4 tyhjää. Esitys ei siis mennyt läpi.

 

g) Valtuustoaloitteiden käsittely

Esitän, että valtuustoaloite maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön ( 22.3.2010 Riitta Tynjä) palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Äänin 34 – 40 -1 päätettiin palauttaa KAIKKI aloitteet uudelleen valmisteltavaksi. Siis myös tämä.