Valtuustoaloitteita ja -esityksiä

Kaupunginvaltuusto 23.1.2012/Riitta Tynjä, SKP ja 34 valtuutettua

Aloite aktiivipassista

Tampereen kaupunki on selvittänyt ns. aktiivipassin käyttöönottoa. Aktiivipassi on alennuskortti,
jonka kaupunki voi myöntää pitkään toimeentulotukea saaneille. Aktiivipassia valmistellaan
Tampereella syrjäytymisvaarassa eläville 6 tai 12 kuukautta toimeentulotukea saaneille täysiikäisille
kuntalaisille. Joukkoliikenteessä aktiivipassilla saisi 75 prosentin alennuksen klo 9 -14
tehtävistä matkoista ja muina aikoina alennus olisi 50 prosenttia. Liikuntapalveluissa alennukset
käyttäjille olisivat 50 prosenttia halvimmasta aikuisen lipun hinnasta.

Helsingissä 50 kaupunginvaltuutettua allekirjoitti aloitteen, että aktiivipassin käyttöönotto
selvitettäisiin joukkoliikenteen, uimahallien ja kuntosalien lisäksi myös kulttuuri – ja
terveyspalveluiden osalta. Aloitteen allekirjoittajia oli kaikista valtuustoryhmistä ja enemmistö
kaikista valtuutetuista.

Myös Espoon kaupungissa on vuoden 2012 budjetin yhteydessä hyväksytty yksimielisesti
toivomusponsi aktiivipassin käyttöönoton selvittämisestä.

Aktiivipassi on käytössä jo monessa Keski-Euroopan massa. Se perustuu ajatukseen, että matala
tulotaso ei saisi olla esteenä ihmisten monipuoliselle osallistumiselle ja aktiiviselle elämälle.
Liikenteen ja liikunnan ohella se koskee useissa maissa myös terveys – ja kulttuuripalveluja.
Lippujen hinnat rajoittavat usein pienituloisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua, käyttää
palveluja, harrastaa ja tavata muita.

Ehdotan/ehdotamme, että selvitetään mahdollisuus ottaa käyttöön aktiivipassi, johon olisivat
oikeutettuja syrjäytymisvaarassa olevat jyväskyläläiset, jotka ovat saaneet toimeentulotukea
yhtäjaksoisesti kuusi kuukautta tai pidempään. Ehdotuksen mukaan aktiivipassin
käyttöönottoa tulisi selvittää joukkoliikenteen sekä liikunta- ja kulttuuripalvelujen osalta.

Muutosesitykset v. 2012 budjettiesitykseen
SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä
28.11.2011

YLEISPERUSTELUT

1.3. Strategiset kehittämishankkeet 2012
3. Kaupunkistrategian toimeenpanoa tehostava palvelustrategia ja kehittämisen toimintamalli (s. 5-6)

SKP:n esitys:
Poistetaan kokonaan 3. kohdan viimeinen kappale (s. 6), joka alkaa: ” Kaupunki-rakennepalvelujen kärkihanke on: Katu- ja viheralueiden ylläpitoa ja yhdyskunta-rakentamista avataan asteittain kilpailulle.”

Esitystä kannatti Minna Mäkinen (ps). Äänin 67 - 8 esitys ei mennyt läpi.

7. Talouden ohjaus ja tuottavuusohjelma (s. 7)

SKP:n esitys:
Poistetaan 7. kohdan toisen kappaleen viimeisestä lauseesta henkilöstömenojen säästövaadetta koskevasta kohdasta: ” jonka suuruus on vähintään 5 milj. euroa.”

Samansisältöisen esityksen tekivät myös Veijo Koskinen (sd) sekä Jarmo Ritanen (vas). Äänin 36- 39
henkilöstömenojen säästötavoitteesta poistettiin summa 5 milj.

KÄYTTÖTALOUSOSA
KONSERNIHALLINTO

Kaupunginvaltuusto (s. 60)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:
Poistetaan toisen kappaleen viimeinen lause: ” Valtuustoryhmien toimintaa tuetaan 300 eurolla vuodessa kaupunginvaltuutettua kohti.”

Esitystäni ei kannatettu, joten se raukesi. Kaikki muut valtuustoryhmät siis katsoivat tarvitsevansa
verovaroista maksettavan 300 euron tuen valtuutettua kohden.

Kaupunginhallitus (s. 61)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:
Poistetaan kolmannesta kappaleesta luku 5 miljoonaa euroa.

Tämä kohta käytännössä meni läpi jo aiemman kohdan äänestyksessä (36-39).

Konserttisalin luonnossuunnitelma (s. 65)

SKP:n esitys:
Poistetaan konserttisalin luonnossuunnitelmaa koskeva lause: ”Vuoden 2012 talousarvioon varataan 25 000 euron määräraha luonnossuunnitelman täsmentämiseen…”

Samansisältöisen esityksen tekivät myös Veijo Koskinen (sd) ja Jarmo Ritanen (vas). Äänin 40- 33- 2 tyhjää budjettiin jäi 25 000 euron suunnitteluraha.

Osaamis- ja elinkeinopolitiikka (s. 69)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU

SKP:n esitys:
Poistetaan viimeisen kappaleen viimeinen lause (s. 70): ”Toimitilojen laajennushankkeesta aiheutuneita lisäkustannuksia varten kaupunki myöntää vuodelle 2012 varsinaisen toiminta-avustuksen lisäksi 89 000 euron avustuksen.”

Minna Mäkinen (ps) kannatti esitystä. Äänin 50 - 21 - 4 tyhjää esitykseni ei mennyt läpi.
Kimmo Suomi (sd) teki samaa asiaa koskevan esityksen, jossa esitti, että Kihun avustus pidetään entisellään ja tuo lisäysesitys 89 000 euroa käytetään vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistamiseen olemassa olevan vajauksen pienentämiseksi. Äänin 40 – 31 – 4 tyhjää ei tämäkään esitys mennyt läpi.

Tunnusluvut: (s. 70)

SKP:n esitys:
Perusrahoitus/Jykes TA 2012 esitystä pienennetään 350 000 eurolla.

Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Vihreillä oli samaa asiaa koskeva esitys, mutta esitys sisälsi kohdan, että em. summa käytetään velan lyhentämiseen. Siksi niitä ei tulkittu samanlaisiksi esityksiksi. Vihreiden esitys hävisi äänin 64 – 10 -1 tyhjä. Tuolla 350 000 eurolla tuetaan nyt siis lentoliikennettä Jykesin kautta jyväskyläläisten verovaroilla.

SKP:n esitys:
Jyväskylän Paviljonki TA 2012 esitystä pienennetään 400 000 eurolla.

Jorma Uski (ps) kannatti esitystä. Äänin 68- 7 esitys ei mennyt läpi. Paviljonkisäätiön ilmoitus, että se
tarvitsee kaupungin avustusta 900 000 euroa vuodessa meni siis jälleen kerran läpi. Tässä vedotaan vuonna 2007 tehtyyn päätökseen. Kuitenkin säätiön tavoitteeksi on asetettu, että se tulisi toimeen omillaan!

SKP:n esitys:
Rallin MM-osakilpailu TA 2012 esitys 260 000 euroa poistetaan kokonaan.

Esitykseni ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Vihreillä oli samaa asiaa koskeva esitys, mutta se sisälsi kohdan, että em. raha käytetään joukkoliikenteen kehittämiseen ja lipputukeen. Siksi niitä ei tulkittu samanlaisiksi esityksiksi. Vihreiden esitys hävisi äänin 58 – 16 – 1 tyhjä.

SKP:n esitys:
KIHU TA 2012 esitystä pienennetään 89 000 eurolla.

Tämä esitys tuli jo aiemmin käsitellyksi ja hävisi äänestyksessä.

SOSIAALI – JA TERVEYSPALVELUT
Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä (s. 78)

Toiminnan kuvaus:

SKP:n esitys:
Poistetaan neljännestä kappaleesta lause: ”Tarvittaessa markkinoita voidaan hyödyntää esimerkiksi laajentamalla palvelusetelimallia yleislääkäri- ja sairaanhoitajapalveluihin, sekä terveysasemapalvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta.”

M-L Makkonen (vas) kannatti esitystä. Myös Jarmo Ritanen (vas) teki samansisältöisen esityksen. Äänin 47 - 28 esitys ei mennyt läpi. Sen sijaan äänin 1 – 72 – 2 meni läpi Veijo Koskisen (sd) tekemä ja Jaakko Selinin (kok) kannattama esitys, jossa em. lauseesta poistettiin loppuosa, joka koski terveysasemapalvelujen ostamista yksityiseltä sektorilta.

Terveydenhuollon palvelut, Jyväskylä ( s. 83)
Toiminnan kuvaus

SKP:n esitys:
Ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään siellä aiemmin ollut lause: ”Palveluissa korostuvat
vaikuttavuus, oikea-aikaisuus, jatkuvuus, tarkoituksenmukainen työnjako sekä yhteistyö muiden terveyden ja hyvinvoinnin eteen työskentelevien toimijoiden kanssa.”

Minna Mäkinen (ps) kannatti esitystä. Äänin 54 – 21 esitys ei mennyt läpi.

Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen: (s. 83)

SKP:n esitys:
Poistetaan ensimmäisen kappaleen ensimmäinen lause: ”Avosairaanhoidossa kohdennetaan 200 000 euroa palveluseteleillä hankittavaan lääkäripalveluun.”

M-L Makkonen (vas) kannatti esitystä. Äänin 53 – 22 esitys ei mennyt läpi.

Vanhus– ja vammaispalvelut ( s. 95->)
Toiminnan muutokset suhteessa kuluvaan vuoteen:

SKP:n esitys:
Poistetaan kappaleesta lause (s. 96): ”Sosiaalihuoltolain mukaisesta kuljetuspalvelusta luovutaan.”

Esitystä ei kannatettu. Mutta käsittelyn yhteydessä Veijo Koskinen (sd) totesi, että KH oli kokouksessaan todennut, että tällaista tekstiä ei papereissa voi olla, jossa ilmoitetaan luovuttavan lain mukaisista palveluista. Hänen mukaansa virkamieheltä on jäänyt korjaamatta teksti. Lause päätettiin poistaa!

Palveluasuminen (s. 99->)

SKP:n esitys:
Poistetaan lause (s. 100):” Vuoden 2012 aikana palveluasumista lisätään palvelusetelillä, vuoden lopussa 60 asiakasta ostaa palvelusetelillä ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelut.”

Esitystä kannatti M-L Makkonen (vas). Äänin 57 – 18 esitys ei mennyt läpi.

Aikuissosiaalityö ja perusturva (s. 105)
Toiminnan kuvaus ja taloussuunnitelman perustelut:

SKP:n esitys:
Lisätään loppuun kappale: Toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön hankitaan maksuttomat palautuskuoret ja siihen varataan 65 000 euron määräraha.

M-L Makkonen (vas) kannatti esitystä. Äänin 56 – 19 esitys ei mennyt läpi.

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT JA LIIKETOIMINTA

Joukko- ja palveluliikenne (s. 162)

SKP:n esitys: Kolmannen kappaleen toiseksi viimeisin kappale muutetaan kuulumaan:” Kaupunkilippujen asiakashintojen tukemiseen ehdotetaan käytettäväksi 4 070 000 euroa.” (siis 190 000 aiempaa ehdotusta enemmän). Lisäksi kolmannen kappaleen viimeinen lause poistetaan. Lisäksi toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäinen lause poistetaan.

Esitys ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Vihreäthän esittivät myös lisärahaa joukkoliikenteeseen, mutta sitoivat sen rallirahan poistamiseen, joten nämäkin asiat tulkittiin erilaisiksi sisällöltään.

LIIKELAITOKSET

Altek Aluetekniikka Liikelaitos (s. 202)
Kehittämistavoitteet:

SKP:n esitys:
Poistetaan kokonaan 4. kehittämistavoite, joka koskee toiminnan avaamista kilpailulle.

Esitys ei saanut kannatusta, joten se raukesi. Kaikki muut valtuustoryhmät – myös vas - ovat siis valmiita jatkamaan oman toiminnan avaamista kilpailulle, jonka seuraukset ovat vallan hyvin tiedossa.

KONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT

Tytäryhteisöjen valtuustoon nähden sitovat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet vuoden 2012
talousarviossa

6) Jyväskylän Seudun Kehittämisyhtiö Jykes Oy (s. 229)

SKP:n esitys:
Poistetaan kokonaan viimeinen kappale, joka koskee lentoyhteyksien turvaamista.

Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi. Vihreiden tekemä esitys lentoliikenteen tuesta aiemmin oli hieman erilainen sisällöltään, mutta sekään ei mennyt läpi.

Kaupunginvaltuusto 14.11.2011/valtuutettu Riitta Tynjä/SKP

Valtuustoaloite Hannikaisenkadun sosiaaliaseman turvallisuudesta

Sanonta ”henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara” on kulunut fraasi. Harva uskoo tähän, koska
henkilöstön kohtelu ei useinkaan ole linjassa tämän väitteen kanssa. Näin on myös Jyväskylän
kaupunkiorganisaatiossa. Asioihin tartutaan ja henkilöstöä kuunnellaan usein vasta, kun jotain on jo päässyt tapahtumaan.

Kun alueelliset sosiaaliasemat Korpilahtea lukuun ottamatta lakkautettiin ja keskitettiin Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle, tiedettiin, että asiakasvirrat tulevat kasvamaan huimasti tuossa yhdessä paikassa. Taloudellisia hyötyjä haettiin, kun ajateltiin, ettei keskitetyn pisteen opastuksessa tarvita niin montaa työntekijää kuin alueellisilla asemilla oli ollut yhteensä. Tämä merkitsi automaattisesti jonoja Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla. Kun ihminen on muutenkin tiukoilla ja joutuu sitten vielä jonottamaan palvelua, ei ihme, että pinna tiukkenee ja käytös saattaa muuttua aggressiiviseksi. Toisaalta sosiaaliaseman ovella ei ole portsaria, joka tarkistaisi tulijan kunnon. Niinpä asiakasaulassa saattaa olla yhtä aikaa äiti pienten lastensa kanssa, kaveriporukka kaljapulloineen tai joku harhoissaan kulkija. Turvallisuuden tunne on hukassa niin opastuksen työntekijöiltä kuin muilta asiakkailtakin.

Tiedän, että vartijan merkityksestä ollaan ainakin kahta mieltä. Osa katsoo, että vartija entisestään provosoi ihmisiä aggressiiviseen käyttäytymiseen. Tähän lie nojattu, kun työntekijöiden pyynnöistä huolimatta vartijan käyttöä ei lisätty sen jälkeen kun oli saatu atk-pohjainen hälytysjärjestelmä käyttöön. On edelleen myös niitä, joiden mielestä työntekijän ammattitaito on puutteellinen, ellei hän selviä aggressiivisen asiakkaan kanssa omin avuin. Jos on ennakkotietoa asiakkaan mahdollisesta aggressiivisesta käyttäytymisestä, totta kai se huomioidaan työtilanteessa kaikin mahdollisin tavoin. Mutta etenkin sosiaaliaseman opastukseen tulevat ihmiset eivät ole ennalta tuttuja, eikä heille ole ennalta varattu aikaa. Sinne tullaan vuoronumerojärjestyksessä.

Vasta tänä syksyllä saimme kuulla, että atk-pohjaista hälytysjärjestelmää – jossa siis hälytys painetaan tietokoneelta tietyllä näppäinkoodilla – ei olekaan tarkoitettu tilanteeseen, joka on jo päällä. Sitä käytetään kuulemma ennalta ehkäisevässä mielessä. Kuvitelkaa tilannetta, jossa asiakas alkaa käyttäytyä uhkaavasti ja te kumarrutte asiakasta kohti hakien tietokoneelta tiettyjä näppäimiä hälyttääksenne työkaveria avuksenne!

Kun elo-syyskuun vaihteessa oli sosiaaliasemalla sattunut peräkkäin useita uhkatilanteita, henkilöstö teki ylemmille virkamiehille ja päättäjille tarkoitetun kirjelmän, jossa vaadittiin pikaisia toimia turvallisuuden parantamiseksi. Viimeisimmän tapahtuman purkutilanteen johtopäätöksenä todettiin, että kokoaikainen vartija on saatava heti. Mutta kun kaikkiin kustannuksia aiheuttaviin päätöksiin tarvitaan lupa toiselta taholta, ei vartijaa saatu vielä seuraavaksi aamuksi. Ja silloin tapahtui tämä surullisen kuuluisa pommiuhka.

Kuinka suurilta kustannuksilta olisi vältytty, jos vartija olisi ollut aulassa ja nähnyt tilanteen? Tämä on hyvä huono esimerkki siitä, että perustason työntekijöiden harkintakykyyn ei luoteta. Oli myös aika ironista, että henkilöstön kirjelmää ei vielä ollut ehditty toimittaa eteenpäin. Vartijan saamisen lisäksi siinä esitettiin opastuksen suojalasien korottamista niin, että esim. tuolin heittäminen työntekijää kohden ei olisi mahdollista. Tätä on esitetty toistuvasti, ja tarvekin todettiin yhteisesti viime toukokuussa, mutta kenelläkään ei tunnu olevan kiire sen toteuttamisessa. Lasit ovat edelleen tilauksessa. Taitaa olla kyse savolaisprojektista, joka on aloittamista vaille valmis.

Vartijan jatkuva läsnäolo tietysti maksaa. Eikä uhkatilanteita tietenkään ole kaiken aikaa – onneksi.
Kuitenkin esim. poliisin, muiden asiakkaiden ja henkilöstön näkemys on, että vartijan läsnäolo on
rauhoittanut tilannetta sosiaaliaseman aulassa. Kun vartija ei ole jotain tiettyä ihmistä varten, se ei
myöskään provosoi. Myös tietokonejärjestelmä maksaa. En tiedä, moniko työntekijä kokee sen
rauhoittavan. Enemmän ehkä stressaa, että ”mikäs se näppäinkoodi nyt olikaan”
En kannata yövartijayhteiskuntaa. Mutta 35 vuoden työkokemuksella tämän kaupungin sosiaalityöstä sanon: yhteiskunta on muuttunut raaempaan suuntaan, emme elä lintukodossa ja tämä näkyy myös
sosiaalitoimen arjessa. Sitä on turha kieltää ja syyttää työntekijöitä ylireagoinnista. Luonnollisesti tarvitaanmonia eri keinoja siihen, että asiakkaat voivat kokea asioinnin sosiaaliasemalla turvalliseksi ja toisaalta siihen, että työntekijöillä on kelvolliset työskentelyolosuhteet.

Yksi keino sosiaaliasemalla asioivien ihmisten määrän vähentämiseksi olisi toteuttaa aloitteeni
maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaille. Moni voisi postittaa hakemuksensa eikä
tarvitsisi tulla ruuhkaiselle sosiaaliasemalle asioitaan hoitamaan.

Tällä puheenvuorollani haluan viestittää: ottakaa työntekijöiden esiin tuoma huoli tosissaan, älkää
vähätelkö heidän viestiään. Aito tuki henkilöstölle on joskus paljon enemmän kuin nyt niin paljon puhuttu kannustava palkkapolitiikka.

Kaupunginvaltuusto 1.4.2011

Valtuustokysymys

Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson

Jyväskylässä ollaan tänä vuonna lisäämässä palveluseteleiden käyttöä useissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Yhtenä perusteluna tälle on tuotu esiin kaupungin työntekijän kalliimpi kustannus verrattuna yksityisten palveluntuottajien hintoihin. Esim. vanhusten kotihoidossa työntekijän tuntikustannus virkamiesten mukaan on keskimäärin 51.63 euroa/tunti, kun yksityisen palvelun keskituntihintojen kerrotaan liikkuvan 28 – 46 euron välillä. Vastaavasti lapsiperheiden kotipalvelussa kaupungin oman työntekijän tuntikustannus on virkamiehen mukaan 57 euroa ja yksityisellä 32 – 39 euroa tunnilta.

Kaupungin kotipalvelun työntekijän tuntipalkka on noin 13 euroa/tunti.  Tämän tietäen niin kaupungin työntekijät, kuntalaiset kuin päättäjätkin ovat vaatineet sen avaamista, mistä esitetty yli 50 euron tuntikustannus muodostuu.

Kun muutama viikko sitten tuotiin julkisuuteen vuokralääkäreiden hankkiminen Virosta, kerrottiin siinä yhteydessä kunnan oman lääkärin tuntikustannuksen olevan 48 euroa tunnilta. Tätä tietoa vasten kotihoidon työntekijän tuntikustannus ei tunnu uskottavalta – onhan hänen palkkansa kuitenkin huomattavasti lääkärin palkkaa pienempi.

Päätöksenteon pohjana meillä päättäjillä tulee olla luotettavaa ja perusteltua tietoa. Siksi kysyn:

1. Mistä muodostuu kaupungin työntekijän yli 50 euron tuntikustannus niin vanhusten kotihoidossa kuin lapsiperheiden tilapäisessä kotipalvelussa?

2. Ovatko kaupungin työntekijöiden ja yksityisten palveluntuottajien tuntihinnat keskenään vertailukelpoisia ja mikä on suurin selittävä tekijä suuriin eroihin?

Jyväskylässä 1.4.2011

Riitta Tynjä
kaupunginvaltuutettu
SKP

Luottamushenkilöiden palkkiosääntö ja hallintosäännön muuttaminen

Riitta Tynjä/SKP

Valtuustolle esitettävässä palkkiosäännössä on joitakin ihan hyviä muutosesityksiä. Siinä mm. esitetään poistettavaksi nykykäytäntö, jossa yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan korotettu palkkio. Myös pöytäkirjantarkastamisesta nykyään maksettava 100 euroa esitetään muutettavaksi 50 euron toimenpidepalkkioksi. Lisäksi muutamat muutosesitykset selkeyttävät luettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Näiltä osin olen valmis hyväksymään muutokset.

Kaupunginjohtajan aiemmassa esityksessä oli myös matkakorvausten osalta hyvä muutosesitys. Sen mukaan matkakulut korvattaisiin vain yli 10 km:n osalta. Tällainen tuntuisi reilulta mm., koska me budjetissa edellytämme koululaisten kulkevan tietyn kilometrimäärän ilman yhteiskunnan tukea. Miksi tällainen ei koskisi myös valtuutettuja?

Kun joudun työssäni perustelemaan asiakkaille, että toimeentulotuen perusosa 417 euroa sisältää myös paikallisliikenteen matkat, niin kyllä minun on vaikea perustella, miksi meille hyvätuloisille päättäjille pitäisi ne erikseen korvata.

Päätösesitykseen sisältyviä euromääräisiä korotuksia sekä täysin uutena asiana valtuustoryhmän puheenjohtajalle esitettävää korvausta en ole valmis hyväksymään. Palkkioiden korotusesitystä perustellaan sillä, että vertailussa 10 suurimpaan kaupunkiin olemme peränpitäjiä. Mutta, niin me olemme viimeisenä monessa muussakin asiassa, eikä se tunnu huolettavan ainakaan kaikkia päättäjiä. Pari viikkoa sitten hyväksyimme ensi vuoden budjetin. Sen käsittelyn yhteydessä nousi esiin, että Jyväskylä pitää perää mm. nuorisotoimeen resurssoidessaan. Eikä tämä ole ainoa esimerkki. Vaikea kuvitella, että budjetissa hallitus olisi perustellut joitain esityksiä sillä, että ”kun meillä maksetaan nyt vähemmän kuin muualla”!

Esitys sisältää myös täysin uuden kohdan, jonka mukaan valtuustoryhmien puheenjohtajille maksettaisiin 100 euroa/valtuutettu/vuosi. Tämä on täysin tarpeetonta. Meillä on jo käytössä ns. ryhmäraha (jota tosin ei jostain syystä tässä palkkiosäännössä mainita) 500 euroa/valtuutettu/vuosi, josta ryhmät voinevat korvata myös puheenjohtajiensa toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

On totta, että luottamustehtävät aiheuttavat lisätyötä, vievät aikaa ja rahaakin. Esimerkiksi, jos työtön ja toimeentulotuen piirissä oleva saa luottamuspalkkioita vähäistä suuremman summan, se vähentää hänen muita etuuksiaan; asumistukea ja toimeentulotukea. Työssäkäyvillä ja eläkeläisillä ei palkka tai eläke sentään putoa luottamuspalkkioiden johdosta. Tämä seikka olisi syytä pitää mielessä, kun pohditaan, miten kuntalaisten tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia voidaan tukea.

Viime vuoden verotustietojen julkaisun yhteydessä paikallislehti kertoi, että Jyväskylän päättäjät tienasivat yli tuplasti asukkaisiin verrattuna. Jos silti joku meistä kokee, että ei voi tehdä tätä vapaaehtoistyötä nykyisillä liksoilla, niin ainahan täältä jollain syyllä voi eroa hakea.

Esitän, että kaupunginhallituksen esitys hyväksytään muilta osin, paitsi, että

1. Palkkiosummat pysyvät ennallaan.

2. Valtuustoryhmän puheenjohtajan vuosipalkkiota ei oteta käyttöön.

3. Matkakustannuksia ei korvata lainkaan yhdensuuntaisen matkan ollessa alle 10 kilometriä.

Muutosesitykset ja äänestystulokset vuoden 2011 talousarvioesitykseen

SKP:n valtuustoryhmä/Riitta Tynjä

1. Yleisperustelut

1.6.2. Palvelujen järjestämisen laajuuden ja palvelutason linjaukset sekä rakenneuudistukset:

Kolmannesta kappaleesta (s. 15) poistetaan lause: ”Asiakasohjautuvia palveluraha- ja palvelusetelikäytäntöjä laajennetaan oman palvelutuotannon ja kilpailuttamisen kautta hankittavien ostopalvelujen vaihtoehtona.”

Äänestystulos: 64 - 10 – 1. Esitys ei siis mennyt läpi.

2. Käyttötalousosa

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Työllisyyspalvelut (s.96-97):

Lisätään työllisyysmäärärahoihin 3 miljoonaa euroa.

Esitys ei saanut kannatusta ja raukesi.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut (s. 114)

Poistetaan neljännestä kappaleesta lauseet: ”Kotihoitoon luodaan uusi palvelusetelimalli, johon kohdennetaan lisämäärärahaa.” ja ”Palvelusetelimallia laajennetaan myös palveluasumisen tuottamisessa.” sekä sivun viimeisin kappale kokonaan (”Palvelusetelien käyttöönotto jne.”)

Vedin pois esityksen, koska lautakunta päättää linjauksista.

Lisätään em. kohtaan (s. 11) lause: Kotihoitoon ja palveluasumiseen palveluseteleinä suunnitellut lisämäärärahat kohdennetaan omien palvelujen vahvistamiseen.

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut/Kotihoito (s. 117)

Poistetaan viimeisen kappaleen viimeinen lause: ”Palvelusetelitoiminta laajenee kotihoidossa.”

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää linjaukset.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Vanhus- ja vammaispalvelut/Palveluasuminen (s.118)

Poistetaan s. 118 viimeisen kappaleen viimeinen lause: ”Palveluasumista lisätään palveluseteleillä.”

Vedin pois esityksen, koska ltk päättää linjaukset.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut (s. 121)

Viimeinen kappale: Lauseen ”Lapsiperheiden tilapäistä kotipalvelua lisätään 200 000 eurolla” perään lisätään lause: ”Tästä vähintään puolet käytetään omien kunnallisten kodinhoitajien palkkaamiseen.” (Tuulikki Väliniemen aloitevastauksessa – kaksi kodinhoitajaa 90 000e)

Vedin pois esityksen, koska ltk linjaa.

Sosiaali- ja terveyspalvelut/Sosiaali- ja perhepalvelut/ Aikuissosiaalityö- ja perusturva (s.123-124)

Lisätään viimeinen kappale: Maksuttomiin palautuskuoriin toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön varataan 63 500 euroa.

Äänestystulos: 52 – 16 – 7 tyhjää. Esitys ei siis mennyt läpi

Sivistyspalvelut/Varhainen kasvu ja perusopetus (s.135)

Toiseksi viimeisimmästä tekstikappaleesta muutetaan lause ”Avustajien määrää vähennetään 10 htv.” kuulumaan ”Avustajien määrä pidetään nykyisellä tasolla.”

Äänestystulos: 55 – 16 – 4 tyhjää. Esitys ei siis mennyt läpi.

g) Valtuustoaloitteiden käsittely

Esitän, että valtuustoaloite maksuttomista palautuskuorista toimeentulotukiasiakkaiden käyttöön ( 22.3.2010 Riitta Tynjä) palautetaan uudelleen valmisteltavaksi.

Äänin 34 – 40 -1 päätettiin palauttaa KAIKKI aloitteet uudelleen valmisteltavaksi. Siis myös tämä.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto 22.3.2010